EU-komissio esittää EU:n budjetin tuntuvaa kasvattamista
EU-komissio esittää EU:n monivuotisen rahoituskehyksen eli EU-budjetin tuntuvaa kasvattamista noin 2 000 miljardiin euroon vuosille 2028–2034. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin mukaan budjetin on tarkoitus vastata niihin lukuisiin haasteisiin, joita EU:lla on nyt edessään.
– Tämä budjetti on suunniteltu vastaamaan Euroopan haasteisiin ja vahvistamaan itsenäisyyttämme, hän sanoi keskiviikkoiltana toimittajille.
Budjetin rahaa ohjataan muun muassa EU:n kilpailukyvyn parantamiseen noin 410 miljardin euron kilpailukykyrahastolla. Tästä rahastosta noin 131 miljardia ohjataan puolustukseen ja avaruusohjelmaan, mikä on komission mukaan viisi kertaa suurempi summa kuin nykyisin.
Ison osan budjetista kauhaisee 865 miljardin euron aluekehitysrahasto, jota käytetään muun muassa maatalouden ja alueiden tukemiseen.
Tästä summasta on tarkoitus varmistaa noin 300 miljardia maataloudelle.
Lisäksi EU suunnittelee 400 miljardin ”kriisimekanismia”, josta on tarkoitus jakaa tarvittaessa lainoja vaikeuksissa oleville jäsenmaille. Niitä voitaisiin ottaa käyttöön, jos unionia kohtaa vakava kriisi.
– Tätä ei käytetä juokseviin kuluihin eikä normaalioloissa, von der Leyen vakuutti lehdistötilaisuudessa.
Suomi on aiemmin ilmaissut suhtautuvansa kriittisesti uusien EU:n lainanotolla rahoitettavien EU-tason rahoitusvälineiden luomiseen.
Varsinaisen budjetin rinnalle perustetaan lisäksi 100 miljardin euron rahasto Ukrainan tukemiseksi. Sen tarkoituksena on tukea Ukrainan jälleenrakentamista ja tietä EU-jäsenyyteen.
Komission neuvottelut budjetista venyivät aamuyölle tiistain ja keskiviikon välisenä yönä.
Seuraavaksi jäsenmaat ja EU-parlamentti ryhtyvät nyt neuvottelemaan budjetista komission esityksen pohjalta.
Tulevista neuvotteluista odotetaan vielä tavanomaistakin monimutkaisempia, sillä budjettiin kohdistuu paljon odotuksia ja paineita kireässä maailmantilanteessa.
Samalla jäsenmaat ovat erimielisiä siitä, pitäisikö budjettia ylipäätään kasvattaa. Perinteisesti nettomaksajat eli ne maat, jotka maksavat budjettiin enemmän rahaa kuin saavat, ovat suhtautuneet kriittisesti budjetin kasvattamiseen. Saamapuolella olevat maat ovat taas puoltaneet rahoituksen lisäämistä.
Esimerkiksi nettomaksajiin kuuluvat Ruotsi ja Saksa ovat jo ilmaisseet vastustavansa budjetin kasvattamista. Nettomaksajiin myöskin kuuluva Suomi on taas sanonut, että budjetin tulee pysyä kohtuullisena.
Nykyinen budjetti kattaa vuodet 2021–2027 ja on kooltaan 1 200 miljardia.
Von der Leyenin mukaan tämänhetkinen rahoituskehys on kuitenkin suunniteltu maailmaan, jota ei enää ole olemassa. Hän kutsuikin uutta budjettiesitystä tähän mennessä kunnianhimoisimmaksi.
EU:n budjetti rahoitetaan pääosin valtioiden maksamilla jäsenmaksuilla. Komissio esittää kuitenkin nyt myös uusia tulonlähteitä esimerkiksi verojen kautta. Näihin kuuluvat muun muassa tupakkatuotteiden valmisvero, elektroniikkajätteiden vero ja suuryrityksiltä kerättävä vero.