EU houkuttelee ilmastorahalla jäsenmaitaan luopumaan hiilikaivoksista ja turvemaista – Vihreän ohjelman perusteella tukea olisi tarjolla kaikille jäsenmaille, myös Suomelle

EU-komissio odottaa jäsenmailta merkittäviä panostuksia ilmastonmuutoksen vastaiseen kamppailuun.

Komissio on avannut tänään uutta, vihreään ohjelmaan liittyvää rahoitussuunnitelmaansa.

Tavoitteena on tukea erityisesti niitä unionin alueita, jotka kärsivät eniten siirtymisestä hiilettömään talouteen.

Reilun siirtymän ohjelmassa komissio pyrkii saamaan liikkeelle yhteensä 100 miljardia seuraavan seitsenvuotisen budjettikauden aikana.

Tähän sisältyisi yksityistä rahaa InvestEU-ohjelmasta sekä lainarahaa Euroopan investointipankilta.

Uutta rahaa EU-budjettiin olisi luvassa 7,5 miljardia euroa, joka jaettaisiin jäsenmaille ilmastotavoitteita tukeviin hankkeisiin.

Komissio odottaa, että jokaista ohjelmasta saatua euroa kohtaan jäsenmaat laittaisivat omaa rahaa likoon 1,5–3 euroa.

Komissiolähteen mukaan rahaa on tarjolla kaikille jäsenmaille, Suomi mukaan lukien.

Vaurailta jäsenmailta odotettava oman rahan osuus on toki suurempi kuin takamatkalta tulevien, vähemmän kehittyneiden jäsenmaiden rahoitusosuus.

Reilun siirtymän ohjelma on räätälöity ilmastonmuutoksen vastaisten toimien vauhdittamiseen.

Hankeraha jaettaisiin tarkan kriteeristön mukaan. Suomen kannalta kiinnostavaa on, että yksi huomioiduista tekijöistä on turpeentuotanto.

Käytännössä rahoitettavilla hankkeilla pyritään auttamaan jäsenmaita muun muassa luopumaan fossiilisista energialähteistä niin, että niihin liittyvien työpaikkojen menetystä pystyttäisiin tasaamaan.

Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi tukea hiilivoiman parissa työskentelevien työntekijöiden uudelle työnhaulle ja uudelleenkouluttautumiselle.

Näin komissio haluaa patistella liikkeelle esimerkiksi Puolaa, joka on harannut vastaan yhteisistä ilmastotavoitteista sovittaessa.

Joulukuun huippukokouksessa EU-maat sopivat ilmastoneutraaliuden tavoittelemisesta vuoteen 2050 mennessä, mutta hiilivoimaan nojaava Puola ei sitoutunut tavoitteen toimeenpanoon.

Ilmastoneutraaliudella tarkoitetaan sitä, että päästöjä tuotettaisiin vain niin paljon kuin niitä pystytään sitomaan.

Kaikkien, erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien, tulisi hyötyä tästä muutoksesta.

EU-komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans

Vihreästä ohjelmasta vastaava komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans kuvailee, että reilun siirtymän rahastolla komissio haluaa välittää viestin niin Kreikan hiilikaivoksille, Irlannin turvemaille kuin Baltian öljyliuskealueille siitä, että EU on niiden tukena siirtymässä vähähiiliseen tulevaisuuteen.

Timmermans korosti, että 100 miljardin euron ohjelma on vasta alku.

– Ilmastonmuutos koskettaa yhteiskuntamme perusteita. Uusiutuva energia, vihreät työpaikat, puhdas ilma ja vesi ovat huomisen hyvinvointia. Kaikkien, erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien, tulisi hyötyä tästä muutoksesta, Timmermans sanoi esitellessään suunnitelmaa EU-parlamentille.

Timmermans kertoi parlamentissa toivovansa, että jäsenmaat ottavat reilun siirtymän rahaston huomioon budjettineuvotteluissa.

Jäsenmaiden neuvottelut uudesta budjetista ovat kesken.

Sopua vuosien 2021–2027 budjetista etsitään Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin johdolla, mutta ratkaisun löytymiseen menee todennäköisesti useita kuukausia.

Ursula von der Leyenin johtama EU-komissio haluaa, että jäsenmaat kiristävät ilmastotavoitteitaan lähivuosikymmenille.

Komissio esitteli kunnianhimoisen Green Deal -ohjelmansa ennen joulua.

Vihreä ohjelma koskettaa niin taloutta, liikennettä, energiantuotantoa, maataloutta, rakentamista kuin teollisuutta.

Suunnitelmaan kuuluu muun muassa luonnon monimuotoisuuden ja metsästrategian arvioiminen tulevina vuosina.

Tavoitteena on haalia mahdollisimman paljon rahaa ilmastotoimiin laajan kestävän rahoituksen suunnitelman kautta.

Von der Leyen on puhunut jopa biljoonan eli tuhannen miljardin euron vaikutuksesta vuosikymmenen aikana.

Tuohon lukuun on kuitenkin laskettu mukaan kaikki mahdollinen liikkeelle lähtevä raha, eli unionilta tulevan rahoituksen lisäksi jäsenmailta ja muilta rahoittajilta odotetaan suuria panostuksia.