Etenkin pojat jättävät usein opiskeluhuoltopalvelut väliin – Käyttö vähäisempää kuin ennen koronaa

Opiskeluhuoltopalveluiden palveluiden käyttö on yhä vähäisempää kuin ennen koronaa, kertovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tiedot.

Vajaa puolet perusopetuksen oppilaista ja noin 40 prosenttia toisen asteen opiskelijoista oli käynyt kouluterveydenhoitajalla, lääkärillä, kuraattorilla tai psykologilla lukuvuoden 2022–2023 aikana jostakin muusta syystä kuin terveystarkastuksessa.

THL:n ylilääkäri Marke Hietanen-Peltolan mukaan sekä perusopetuksen oppilailla että toisen asteen opiskelijoilla saattaa olla sellaista tuen tarvetta, johon opiskeluhuoltopalvelut eivät tällä hetkellä vastaa.

Viime vuonna 8.- ja 9.-luokkalaisista tytöistä 55 prosenttia käytti opiskeluhuoltopalveluita, kun pojilla vastaava luku oli 34 prosenttia. Vuoden 2019 vastaavat lukemat olivat 58 prosenttia tytöillä ja 40 prosenttia pojilla.

THL:n mukaan etenkin poikien osuus palveluiden käyttäjistä on pienentynyt. Opiskeluhuoltopalvelujen käyttö lisääntyy tytöillä iän myötä, mutta vähenee pojilla.

Tytöt käyttävät palveluja selvästi poikia enemmän. THL:n mukaan tytöt ilmoittivat selvästi poikia enemmän psyykkistä ja fyysistä oireilua viime vuoden kouluterveyskyselyssä. Vastaavanlaisia tuloksia oli saatu myös aiemmissa kyselyissä.

Lisäksi opiskeluhuoltopalveluiden käyttö on muuttunut niin, että entistä suurempi osa heistä, jotka asioivat opiskeluhuoltopalveluissa käyttivät nyt kolmea tai neljää eri palvelua.

Syitä tähän voivat olla THL:n mukaan muun muassa tuen tarpeen lisääntyminen, ongelmien monimutkaistuminen ja palveluihin hakeutumisen kynnyksen madaltuminen.

Samassa palvelussa asioidaan aiempaa useammin. Vuonna 2017 noin joka kolmas kuraattorin asiakkaana oleva lukion 1. ja 2. vuoden tyttö oli käynyt kuraattorilla vähintään kolme kertaa lukuvuoden aikana, viime vuonna jo lähes puolet.