"Eräässä ohjelmassa vastustetaan kannabiksen laillistamista" – Puolueiden aluevaaliohjelmat ovat epätarkkoja itse asiasta eli sotekysymyksistä

Aluevaalit

Puolueet lupaavat aluevaaliohjelmissaan parantavansa palveluita ja niiden saavutettavuutta. 

Luulisi, että tässä Suomen puolueilla olisi nyt paikka tehdä aitoa ratkaisukeskeistä yhteistyötä selkeiden raamien puitteissa. Hyvinvointialueiden valtuustot kuitenkin toimivat hyvin selväpiirteisillä sektoreilla eli sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen kysymysten parissa. 

Painotuserot saattavat kuitenkin tehdä aluevaltuustojen toiminnasta välillä jopa hankalampaa kuin vaikkapa hallituspolitiikasta sen vaikeimpina hetkinä. 

Aluevaltuustot ovat aivan uusi asia, ja sekin osaltaan lisää mahdollisuutta ristiriitoihin. 

Protestihenkeä osoittavat etenkin suurimmat oppositiopuolueet perussuomalaiset ja kokoomus. 

– Suomi hassaa rahaa järjettömiin hankkeisiin, kansalaiset köyhdytetään tahallaan. Sotea rakennetaan joko poliitikkojen tai terveysjättien etu edellä, perussuomalaisten ohjelmassa syytetään, ja myös maahanmuuton ruotiminen nousee vahvasti esille, kuten perussuomalaisilla tapana on. 

– Kansallisvaltiokeskeinen ajattelu on sittemmin vaihtunut valtapuolueilla visioon Suomesta globaalina sosiaalitoimistona, jolloin järjestelmän rahoittamiseen osallistumaton maahanmuuttaja pääsee välittömästi nauttimaan julkisesti rahoitetuista palveluista.

Kokoomus tyrmää hallituksen soteuudistuksen perustoineen päivineen. 

– Hallitus on päättänyt ”ratkaista” ongelman rakentamalla uuden, alueellisen hallintokerroksen. Lisääkö se hoivaa ja turvaa, on vielä hämärän peitossa. Uhkaavan ilmeiseltä näyttää vain se, että byrokratia ja kustannukset karkaavat käsistä. Eli palvelut eivät tule lähemmäksi, jonot lyhemmäksi eivätkä vanhukset ole saamassa enempää tarvitsemaansa hoivaa osakseen.

– Jokainen täyspäinen suomalainen ymmärtää, että byrokratiaa kasvattamalla ja lomakkeita lisäämällä kukaan ei parane eikä paloturvallisuus lisäänny, kokoomus tyrmää.

Tutkijatohtori Juha Ylisalo Turun yliopistosta toteaa, että puolueiden aluevaaliohjelmat liikkuvat hyvin yleisellä tasolla, ja tuovat esille myös täysin aiheeseen liittymätöntä yleispolitiikkaa. 

– Jos vertaa eduskuntavaalien ohjelmiin, niin niissä taas on paljon konkretiaa ja esityksiä siitä, millaisia politiikkatoimenpiteitä pitäisi tehdä. Puolueissa näyttää olevan yksimielisyys siitä, että lähipalvelut pitää saada kuntoon ja hoitoon päästä nopeasti, mutta ratkaisuesityksiä löytyy aika vähän.

– Varmaan tähän liittyy se, että nämä ovat ensimmäiset aluevaalit. Puolueille on avoinna, millaiseksi aluevaltuustojen rooli muodostuu lopuksi, eivätkä ne halua luvata liikojakaan, Ylisalo arvioi Suomenmaalle.

Mukana on koko joukko asioita, jotka eivät kuulu aluevaltuustoille. 

– Muistan nähneeni, että eräässä ohjelmassa vastustetaan kannabiksen laillistamista.

– Näissä ohjelmissa yleensäkin sekoittuvat toimielinten toimivaltasuhteet. Sikälikään aluevaaliohjelmat eivät eroa muista vaaliohjelmista, Ylisalo toteaa.

 Vihreät on ohjelmansa perusteella käymässä ilmastovaaleja ja perussuomalaiset maahanmuuttovaaleja. 

Tutkija Ylisalo korostaakin, että sotevaalit ovat omimmat juuri perinteisille puolueille ja vasemmisto–oikeisto-akselille. 

– Vasemmistopuolueet puhuvat julkisesta tarjonnasta ja kokoomus yksityisen sektorin mukaan ottamisesta. Perussuomalaiset puhuu myös maahanmuutosta. Puolueiden yleiset painotukset kyllä näkyvät.

– Sotevaalit ovat sitä perinteisintä vasemmisto–oikeisto-ulottuvuutta. Asiat saattavat pysyä sotessa, jota nämä vaalit ennen kaikkea koskevatkin. Kärjistäen voisi sanoa, että kun sotesta puhutaan, niin esimerkiksi perussuomalaisilla on siihen aika vähän sanottavaa, ellei keskustelu sitten käänny muihin aiheisiin, Ylisalo pohtii.

Vaalikeskusteluissa tutkija näkee, että jos laajempaa poliittista debattia tulee, yleispolitiikan puolelle mennään hyvin herkästi. Silloin ruoditaan laajalti ennen kaikkea hallituksen onnistumista. Teemat riippuvat myös siitä, kuinka innokkaasti suuri yleisö aluevaaleista kiinnostuu. 

– Aavistukseni kuitenkin on, että nämä vaalit eivät ehkä suuria kansanjoukkoja villitse.

Hyvinvointialueiden verotusoikeudesta eivät aluevaltuustot päätä. Useampi puolue kuitenkin kertoo asiasta kantansa. 

SDP ja vasemmistoliitto ovat lähtökohtaisesti alue- tai maakuntaveron puolella. Keskustalla on ehtona maakuntien vallan kasvattaminen. Yksikään puolue ei kiirehdi maakuntaveroa, vaan korostaa selvittämisen ja valmistelun merkitystä. 

Kokoomuksen mielestä maakuntavero nostaisi kokonaisveroastetta, ja oikeistopuolue sanookin uudelle verolle tiukasti ei. Perussuomalaisten mielestä maakuntavero lisäisi alueiden eriarvoisuutta.  

Vihreät suhtautuu maakuntaveroon myönteisesti, kristilliset kielteisesti, RKP toteaa, ettei kokonaisveroaste saa nousta. Pääosin kannat siis mukailevat hallitus–oppositio-jakoa.  

Hallituspuolueet korostavat alueiden itsehallinnon lisäämistä, oppositiopuolueet varoittavat kasvavasta byrokratiasta.

Selkeimmät sanat maakuntien vallan kasvattamisesta sanoo keskusta. 

Keskusta korostaa, että suuressa uudistuksessa on edettävä vaiheittain, mutta suunnasta on oltava visio. 

– Keskustan tavoitteena on mahdollisimman pian toteutuva aito ja nykyistä laajempi kansanvaltainen maakuntahallinto. Valtaa on siirrettävä ministeriöistä ja muusta valtionhallinnosta lähemmäs suomalaisia.

Tämän toteuttamisessa keskustan paras ystävä olisi nykyinen hallituspohja. Saa nähdä, käytetäänkö uudistuksen jatkamiseen suuria panoksia loppukaudella vai hakeeko nykyinen hallituspohja seuraavista eduskuntavaaleista jatkoa.  

Nähtäväksi jää, paljonko painoarvoa puolueet antavat maakuntauudistuksen jatkamiselle, kun uudesta hallituksesta päätetään vaalien 2023 jälkeen. 

Tutkija Ylisalon huomio siitä, kuinka puolueiden aluevaaliohjelmat jäävät lähinnä yleiselle tasolle, saa vahvistusta myös kun katsotaan puolueiden piirien alueellisia vaaliohjelmia. 

Ne nimittäin loistavat poissaolollaan. 

– Vaikka nämä ovat nimenomaan aluevaalit, puolueilla on kuitenkin aika vähän alueellisia ohjelmia. Hyvin vaikea on ollut ainakin löytää sellaisia. Omalla Varsinais-Suomen alueella olen ihan parilta puolueelta löytänyt alueellisen vaaliohjelman, muut taas menevät valtakunnallisilla ja yleisillä ohjelmilla.

– Toivottavasti viimeistään alueellisissa keskusteluissa alueelliset asiat ovat puheena, Ylisalo sanoo.

Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi ovat näiden vaalien keskeinen asia, kuten toki sekin, miten upouudet aluevaltuustot ottavat roolinsa ja alkavat toimia. 

Palveluiden parantamisen tarpeesta puolueet ovat yksimielisiä, mutta eri korostuksilla. 

Keskustelu yksityisten ja julkisten palveluiden roolista jakaa oikeistoa ja vasemmistoa. Keskusta on tässä keskustelussa luonnollisesti keskitiellä. 

Keskusta korostaa vaalien pääkärkenään, että joka kunnassa pitää olla vähintään yksi soteasema. Ohjelmien perusteella tavoite ei ole tulevien aluevaltuustokumppanien kanssa hankala. SDP korostaa saavutettavuutta ja kokoomus palveluihin pääsemistä. 

Julkisuudessa on kuitenkin ollut osoituksia, että sinipunapuolueet eivät ole valmiita aivan joka tilanteessa takaamaan sotepistettä kaikkiin kuntiin. Asia lienee kuitenkin neuvottelukysymys, johon alueilla on valmiutta kaikilla puolueilla. 

Mielenterveysongelmiinkin puolueet ovat heränneet, ja tämä jaksamisen sekä työhyvinvoinnin parantamisen ohessa näkyy ohjelmissa vahvasti. 

Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko kertoi puolueen aluevaalistartissa joulukuun alussa haluavansa mielenterveydestä uuden kärkihankkeen. Tähän varmasti löytyy ystäviä mukaan oikealta ja vasemmalta.

Analyysi on julkaistu alun perin Suomenmaan tammikuun 2022 aikakauslehdessä. Lehden voit tilata täältä. Digilehden irtonumeroita voit ostaa täältä.