Entistä useampi viljelee nyt syötävää pihallaan tai parvekkeellaan – osaa kotiviljelijöistä saattaa motivoida ruuan hinnannousu
Suomalaisten kiinnostus hyötykasvien viljelyyn on lisääntynyt tänä vuonna. Innostus näkyy Plantagenissa ja Pirilän Kukkatalossa hyötykasvien kasvaneena myyntinä, Marttaliitossa ja Puutarhaliitossa puolestaan lisääntyneinä yhteydenottoina.
Hyötykasvien viljelyyn saattaa nyt ainakin osittain ohjata ruoan hinnannousu. Marttaliiton yhteydenotoissa säästäminen puhuttaa erityisesti vanhempia ikäpolvia, kun taas Puutarhaliiton mukaan entistä useampi kotiviljelijä suosii nyt esimerkiksi marjoja ja sellaisia erikoistuotteita, joiden hinnat ovat korkeampia kaupoissa.
Pirilän Kukkatalossa taimien myynti on lähtenyt selvästi viime vuotta vilkkaammin käyntiin. Alkuvuodesta asti myynnissä olleissa siemenissä ja viljelytarvikkeissa ei näy vastaavanlaista kasvua.
– Taimien myynnissä korostuvat mansikat, raparperit, herukat ja vadelmat. Siemenistä on tänä vuonna myyty eniten yrttejä ja vihanneksia, kuten avomaankurkkua, kesäkurpitsaa, kirsikkatomaattia, lehtikaalia ja salaatteja, kertoo yrityksen markkinointipäällikkö Minna Kemppainen.
Plantagenissa on myyty tänä vuonna erityisen paljon sekä siemeniä, taimia että viljelytarvikkeita, kertoo Jyväskylän liikkeen myymäläpäällikkö Pirjo Uuttana. Suosiossa ovat olleet esimerkiksi tomaatit, chilit, yrtit, salaatit, vadelmat ja mustikat.
Uuttanan mukaan tämän vuoden selkeitä trendejä ovat lavakaulukset eli viljelylaatikot. Niiden suosion nousu on jatkunut jo useamman vuoden.
Kokonaisten kasvihuoneiden sijaan entistä useampi suosii viljelylaatikoiden päälle tulevia minikasvihuoneita. Tällä tavalla myös pienemmillä pihoilla ja parvekkeilla saadaan aloitettua kasvatus aiemmin ja hyödynnettyä enemmän lämpöä vaativia kasveja.
Hyötykasvien viljelijöissä on ollut perinteisesti paljon eläkeläisiä. Viime vuosina mukaan on tullut selvästi aiempaa enemmän alle 35-vuotiaita suomalaisia, kertoo Puutarhaliiton toimitusjohtaja Timo Taulavuori.
– Tässä ikäryhmässä on selvästi virinnyt tietynlainen omavaraisuusajatus. Jo korona-aikana ja varsinkin Ukrainan sodan alettua ihmisissä heräsi ajatuksia, että entä jos kaikkea ei enää saadakaan Suomen ulkopuolelta ja tulisiko omaa tuotantoa olla ainakin jonkin verran. Nuorten aikuisten parissa on yleistymässä myös ruoan säilöntä talven varalle.
Taulavuori uskoo, että itse viljelemällä voi todella säästää ruokakuluissa, jos viljelee riittävän laaja-alaisesti ja keskittyy nimenomaan niihin tuotteisiin, jotka ovat kalliimpia kaupoissa.
Harrastajien kestosuosikkeja – kuten tomaattia ja kurkkua – viljelemällä on hankalampi saada säästöjä, sillä niiden sadot kypsyvät juuri siihen aikaan, kun tuotteet ovat kaupoissa edullisimmillaan. Myös viljelytarvikkeiden hankkimisesta tulee kustannuksia varsinkin harrastusta aloittaessa.
Marttaliiton asiantuntijan Tiina Ikosen mukaan tarkalla suunnittelulla säästöt ovat mahdollisia.
– Jos hankkii esimerkiksi kaksi viljelylaatikkoa ja kasvattaa niissä salaatteja, yrttejä ja nopeakasvuisia vihanneksia, voi saada jo paljon satoa. Esimerkiksi yksi kaupasta ostettu yrttiruukku voi tuottaa satoa koko kesän ajan, ja monia vihanneksia voi uusintakylvää pitkin kesää.
Ikosen mukaan suomalaiset kuitenkin hakevat viljelyharrastuksesta säästöjen sijaan ensisijaisesti itse kasvatetun ruoan parempaa makua sekä mielen ja kehon hyvinvointia.
