Enemmistö suomalaislapsista edelleen huippulukijoita – osaaminen on kuitenkin heikentynyt, ja lukutaitoerot ovat kasvussa
Enemmistö suomalaislapsista on edelleen huippulukijoita, mutta maamme lasten väliset lukutaitoerot ovat kasvussa. Tähän tulokseen tultiin kansainvälisessä Pirls-lukutaitotutkimuksessa, jossa arvioitiin 57 maan tai alueen neljäsluokkalaisten osaamista.
Vaikka Suomi sijoittui vertailussa hyvin, oppilaidemme pistemäärä (549 pistettä) oli laskenut merkitsevästi vuoden 2016 vastaavan tutkimuksen tuloksesta (566). Lasten lukutaito oli heikentynyt tällä aikavälillä useimmissa muissakin vertailun maissa.
Paras lukutaito oli uuden tutkimuksen mukaan Singaporessa ja Kiinan erityishallintoalueella Hongkongissa. Tulos perustuu vuonna 2021 koottuihin tietoihin.
Selvitys osoittaa, että Suomessa lasten lukutaidon vaihtelua selittävät esimerkiksi lapsen luottamus omaan lukutaitoonsa, hänen ennen kouluikää saavuttamansa lukemiseen liittyvät taidot sekä lapsen oma kiinnostus lukea. Iso merkitys on niin ikään sillä, ovatko lapset ja heidän vanhempansa yhdessä mukana lukemiseen liittyvissä toimissa.
Muissa suomalaisoppilaiden lukutaitoa mittaavissa tutkimuksissa havaittu osaamistason lasku näkyi nyt ensimmäisen kerran merkitsevänä myös Pirls-tutkimuksessa. Erinomainen lukutaidon taso on Suomessa 14 prosentilla oppilaista ja heikko tai erittäin heikko 16 prosentilla. Vuonna 2016 erinomaisesti osasi lukea 18 ja heikosti tai erittäin heikosti 9 prosenttia nelosluokkalaisista.
Heikkojen lukijoiden määrä on siis lähes kaksinkertaistunut.
– Erinomaisten lukijoiden väheneminen ja heikkojen määrän kasvu pitää kääntää, sillä pahimmillaan se tarkoittaa merkittävää heikkojen lukijoiden määrän kasvua perusopetuksen loppuvaiheessa. Pandemia on toki voinut osaltaan vaikuttaa tulokseen, mutta ei selitä sitä kokonaan, sanoo tiedotteessa tutkimuksen kansallinen koordinaattori, yliopistotutkija Kaisa Leino Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitokselta.
Yksi keino suunnan kääntämiseen tulee Pirls-tutkimuksessa hyvin selvästi esiin: kotien lukemista tukeva toiminta ja asenteet lukemista kohtaan ovat erittäin merkityksellisiä.
Nyt saatujen tulosten mukaan koulujen väliset erot eivät Suomessa ole edelleenkään tuntuvia. Alueista pääkaupunkiseudulla oppilaiden väliset erot olivat muuta maata suurempia: sekä erinomaisten että heikkojen lukijoiden osuus oli siellä maan suurin. Osaamistason heikkeneminen näkyy koko maassa, kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä ja eri sukupuolilla.
Lukutaidon arviointiin osallistui nyt eri maissa yhteensä runsaat 7 000 oppilasta yli 200 koulusta. Lisätietoa kerättiin oppilas-, opettaja-, koulu- ja kotikyselyillä.