Tutkimus: Terveyspalvelujen hinnat nousivat, kun isot ketjut valtasivat markkinat
Yksityisten terveysmarkkinoiden keskittyminen Suomessa on johtanut terveyspalvelujen hintojen nousuun, kertoo Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) julkaisema tutkimus.
KKV suosittelee otto-oikeuden ottamista käyttöön Suomessa, jotta se voisi estää tehokkaammin markkinoiden haitallista keskittymistä.
KKV:n tutkimuksessa terveysmarkkinoiden yrityskauppojen vaikutuksia hintoihin arvioitiin vertaamalla yritysostojen kohteena olleiden klinikoiden hintoja verrokkiyrityksiin, joita ei ostettu tarkasteluajanjakson aikana.
Tutkimuksen perusteella ostetuissa klinikoissa hinnat nousivat 10–20 prosenttia yrityskaupan jälkeen. Suurinta hinnannousu oli tukipalveluissa, kuten kuvantamisessa ja laboratoriopalveluissa, joissa hinnat nousivat keskimäärin 20 prosenttia.
Hintojen nousu on tutkimuksen mukaan yhteydessä siihen, että yritysostojen jälkeen isojen ketjujen valtakunnalliset hinnat ovat tulleet voimaan ostetuissa klinikoissa. Valtakunnalliset ketjut ovat keskimäärin olleet itsenäisiä klinikoita kalliimpia.
– Monella alueella yksityisten terveyspalvelujen hinnat ovat nousseet, kun iso ketju on ostanut paikallisen toimijan. Yhteisvaikutukset koko markkinaan ovat olleet merkittävät, kun otetaan huomioon, että kauppoja on toteutettu useita satoja, tutkimusohjaaja Riku Buri KKV:stä kertoo tiedotteessa.
Yksityisten terveyspalvelujen markkina on keskittynyt Suomessa voimakkaasti 2000-luvulla. Suurten terveysyritysten markkinaosuus yli kaksinkertaistui vuosina 2008–2020.
Kun vuonna 2008 suuret ketjut hallitsivat 30:tä prosenttia lääkärimarkkinasta ja 20:tä prosenttia hammaslääkärimarkkinasta, olivat vastaavat luvut vuonna 2020 noin 65 ja 60 prosenttia. Kehitys on jatkunut samansuuntaisena myös vuoden 2020 jälkeen, johon tutkimusaineisto päättyy.
Isojen ketjujen osuus on erityisen suuri työterveydessä sekä terveydenhuollon ulkoistuksissa ja ostopalveluissa, joissa se on jopa 80–90 prosenttia.
Ketjujen markkinaosuuksien kasvun taustalla on yrityskauppojen suuri määrä. Vuosina 2008–2020 tehtiin lähes 300 yrityskauppaa, joissa suuret toimijat hankkivat pieniä paikallisia lääkäri- ja hammaslääkäriklinikoita.
Sadoista yrityskaupoista vain muutama prosentti ylitti liikevaihtorajat ja tuli KKV:n tutkittavaksi.
Yrityskauppavalvonnan soveltamisalaa laajennettiin 2023, mutta valvonnan ulkopuolelle rajautuu KKV:n mukaan edelleen kilpailulle haitallisia yrityskauppoja.
– Esimerkki terveydenhuoltomarkkinoilta osoittaa, miten kokonainen markkina voi vapaasti keskittyä paikallisilla yritysostoilla, joissa yksittäisen ostettavan yrityksen liikevaihto on melko pieni. Seuraamme sivusta vastaavan kehityksen tapahtumista esimerkiksi terapia- ja hoivapalveluissa sekä eläinlääkäripalveluissa, KKV:n yrityskauppavalvonnan johtaja Sanna Syrjälä sanoo.
KKV esittää ratkaisuksi otto-oikeuden sisällyttämistä lakiin. Otto-oikeudella tarkoitetaan sitä, että kilpailuviranomainen voi poikkeustilanteissa ottaa tutkittavaksi myös liikevaihtorajojen alle jäävän yrityskaupan.
KKV:n mukaan otto-oikeus on ainoa työkalu liiallisen keskittymisen estämiseen, koska jälkikäteen markkinarakenteeseen ei voida tehokkaasti puuttua.
Otto-oikeus on käytössä muun muassa kaikissa muissa Pohjoismaissa, kun lakimuutos tulee voimaan myös Tanskassa tänä kesänä.
KKV:n mukaan näissä maissa kilpailullisia markkinoita on pidetty kansantalouden kannalta niin keskeisinä, että yrityksille otto-oikeudesta aiheutuva maltillinen epävarmuus on voitu hyväksyä.