Syke: Kuntien päästöistä yli 80 prosenttia muodostuu kotitalouksien kulutuksesta

Suomen kuntien päästöistä 83 prosenttia syntyy kotitalouksien kulutuksesta, 11 prosenttia kuntien hankinnoista ja loput kuusi prosenttia investoinneista, kertoo Suomen ympäristökeskus (Syke).

Syke on julkaissut tänään ensimmäistä kertaa kulutusperäiset päästötiedot kaikille Suomen kunnille ja maakunnille. Suomen kuntien yhteenlasketut kulutusperäiset kasvihuonekaasupäästöt ovat keskuksen mukaan 57,4 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin luokkaa.

Kun katsotaan tarkemmin sitä, miten kotitalouksien päästöt jakautuvat, on asumisen osuus 25, ruoan kulutuksen 23 ja liikkumisen 22 prosenttia. Muiden tavaroiden osuus on puolestaan 16 ja muiden palveluiden 14 prosenttia.

Kuntien hankinnoista noin 60 prosenttia muodostuu palveluiden ostoista. Investoinneissa puolestaan suurimmassa osassa ovat rakentamisen päästöt. Osuudet vaihtelevat kuitenkin selvästi alueiden välillä.

Esimerkiksi investointien osalta rakentamisen osuus päästöistä on muuhun maahan nähden korostuneempi Uudellamaalla.

Maakunnittain kaikkein suurimmat yhteenlasketut asukaskohtaiset kulutusperäiset päästöt ovat Kainuussa. Kotitalouksien kulutuksen päästöt ovat pienimmät Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla.

Kaupunkimaisissa kunnissa asumisen osuus (26,6 prosenttia) nousee asukaskohtaisissa päästöissä suurempaan rooliin kuin taajaan asutuissa kunnissa (24,3 prosenttia) ja maaseutumaisissa kunnissa (21,7 prosenttia).

Kahdessa jälkimmäisessä kuntatyypissä suurin osuus asukaskohtaisista päästöistä syntyy ruoasta – taajaan asutuissa 24,3 ja maaseutumaisissa 24,7 prosenttia. Kaupunkimaisissa kunnissa ruoan kulutus painottuu muita kuntatyyppejä enemmän kasviperäisiin tuotteisiin, ja ruoan osuus päästöistä on täten muita kuntatyyppejä matalampi 22,2 prosenttia.

Muihin maakuntiin nähden asumisen päästöt ovat keskimääräistä korkeammat Kainuussa, Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Osittain pohjoisten alueiden päästöjakaumaa selittävät ilmasto-olosuhteet ja esimerkiksi lämmön tarve.

Liikkumisen päästöjä ohjaavat puolestaan muun muassa joukkoliikenteen käyttömahdollisuudet. Henkilöautoliikenteen päästöjen osuus on verrattain suurempi maaseutumaisissa ja taajaan asutuissa kunnissa kuin kaupunkimaisissa kunnissa.

Kuljetuspalveluiden päästöt ovat sen sijaan keskimäärin korkeammat kaupunkimaisissa kunnissa. Edellä mainittuun osuuteen sisältyy myös lentomatkustaminen.

Kulutuksen päästöissä näkyvät myös tuontituotteiden ja -palveluiden päästöt, eli mukana ovat päästöt, jotka muodostuvat ulkomailla tapahtuvasta tuotannosta.

– Tämän takia suomalaiset eivät voi siirtää vastuuta ilmastotyöstä muille valtioille, sanoo erikoistutkija Santtu Karhinen Suomen ympäristökeskuksesta.

– Noin puolet Suomen kotitalouksien kulutuksen ilmastopäästöistä kohdentuu ulkomaille, minkä vuoksi kunnianhimoisen ilmastotyön tulisi tähdätä päästöjen vähentämiseen globaalilla tasolla.

Tiistaina julkaistu laskenta perustuu vuoden 2015 tietoihin, ja seuraavan kerran ympäristökeskuksen on määrä päivittää laskentaa vuoden 2019 tiedoilla.

– Etenkin asumisen ja liikkumisen päästöissä on vuoden 2015 jälkeen tapahtunut hyvin myönteistä kehitystä, koska rakennusten lämmitysratkaisut ja henkilöajoneuvojen käyttövoimat ovat muuttuneet vähäpäästöisemmiksi, Karhinen sanoo tiedotteessa.

– Sen sijaan ruokahyödykkeiden sekä muiden tavaroiden ja palveluiden osalta on mielenkiintoista nähdä, mihin suuntaan päästökehitys kulkee.