Supo: Nato-jäsenyys voimistanee Venäjän vastatoimia Suomea kohtaan – Venäjän tiedustelua kiinnostavat esimerkiksi Suomen Nato-jäsenyyden konkreettiset seuraukset
Suomen liittyminen Natoon todennäköisesti voimistaa Venäjän vastatoimia Suomea kohtaan, arvioi suojelupoliisi (supo). Tuoreessa kansallisen turvallisuuden katsauksessaan supo katsoo, että myös sodan jatkuminen Ukrainassa, syvenevä vastakkainasettelu länsimaiden ja Venäjän välillä sekä lisääntyvät pakotteet voivat voimistaa Venäjän vastatoimia.
Supo huomauttaa, että kuitenkin juuri Nato-jäsenyys antaa suojaa vaikuttamisen väkivaltaisimpia muotoja vastaan.
Viime vuoden tapaan supo sanoo katsauksessaan, että Suomeen ja suomalaisiin kohdistuvaa tiedustelua tekevät erityisesti Venäjä ja Kiina.
Venäjän tiedustelun suuntaamiseen vaikuttaa supon mukaan Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama jännitteinen turvallisuustilanne Euroopassa. Venäjän ajankohtaisina mielenkiinnon kohteina korostuvat Suomen Nato-jäsenyyden konkreettiset seuraukset, Ukrainalle annettava materiaalituki sekä keinot pakotteiden kiertämiseen Suomen kautta.
Venäjän vaikuttamisen keskeisenä tavoitteena on supon katsauksen mukaan heikentää EU:n ja Naton yhtenäisyyttä ja vähentää tukea Ukrainalle.
Venäjä käyttää informaatiovaikuttamisessaan verkkoalustoja. Se hyödyntää todellisia uutisia ja tietoja, mutta muuttaa niiden sävyä, yksityiskohtia tai kehystä siten, että uutinen näyttää tukevan Venäjää. Viestejä ei ole aina helppo tunnistaa propagandaksi.
Venäjän henkilötiedustelun toimintaedellytykset Suomessa sen sijaan ovat heikentyneet Ukrainan sodan sekä venäläisdiplomaattien karkotusten vuoksi. Venäjä joutuu erittäin todennäköisesti siirtämään tiedonhankintansa painopistettä kyberympäristöön.
Kiinan tiedustelu Suomessa kohdistuu supon mukaan muun muassa ulko- ja turvallisuuspoliittiseen päätöksentekoon ja huipputeknologiaan.
Kiina kohdistaa Suomeen sekä henkilötiedustelua että kybervakoilua. Kiina pyrkii kybervakoilun kautta hankkimaan tietoa muiden valtioiden ulkopoliittisista näkemyksistä sekä teknologista tuotekehitystietoa.
Kiinan tarvetta hankkia tietoa vakoilemalla ovat kasvattaneet esimerkiksi Yhdysvaltojen asettamat puolijohteiden ja niiden valmistusteknologian vientirajoitteet.
Supon mukaan kybervakoilussa hyödynnetään myös suojaamattomia verkkoon kiinteästi kytkettyjä kuluttajalaitteita. Katsauksessa nostetaan esiin kotireitittimet, jotka voivat mahdollistaa kybervakoilun.
Yhä useammassa kuluttajalaitteessa on internetyhteys, joka sallii laitteen etäohjauksen. Samalla se tarjoaa mahdollisuuden oikeudettomalle etäkäytölle valtiollisille toimijoille niiden pyrkiessä esimerkiksi tunkeutumaan Suomen tietojärjestelmiin.
Supo toteaa katsauksessaan myös, että yhteiskunnan kriittiset palvelut ovat yhä enemmän riippuvaisia avaruuteen sijoitetusta infrastruktuurista. Viikkoja kestävät satelliittiaikatiedon häiriöt voivat vaikuttaa tietoliikenneinfrastruktuurin toiminnan ohella esimerkiksi finanssialaan ja logistiikkasektoriin.
Viime syksynä supo totesi kansallisen turvallisuuden katsauksessaan, että Suomen kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuu kohonnut tiedustelun tai vaikuttamisen uhka Ukrainan sodan ja Suomen Nato-jäsenyysprosessin takia. Tuolloin supo arvioi, ettei ole todennäköistä, että kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuisi lamauttavaa vaikuttamista lähikuukausina.
Suomesta tuli Naton jäsen 4. huhtikuuta.
Infrastruktuuriin vaikuttamisesta saatiin mahdollisesti konkreettinen esimerkki viime päivinä, kun Suomen ja Viron välisessä Balticconnector-kaasuputkessa havaittiin epäilty vuoto sunnuntain vastaisena yönä. Tiistaina vahvistettiin, että putki on vaurioitunut Suomen talousvyöhykkeellä sijaitsevasta kohdasta. Keskusrikospoliisi (KRP) on aloittanut esitutkinnan kaasuputken mahdollisesta tahallisesta vaurioittamisesta.
Tämänvuotinen kansallisen turvallisuuden katsaus on laadittu ennen kaasuputkivaurion ilmenemistä, mutta supon odotetaan kommentoivan tapausta torstain tiedotustilaisuudessaan.
Terrorismin uhka Suomessa on supon mukaan edelleen neliportaisen asteikon tasolla kaksi eli ”kohonnut”. Arvio on ollut sama siitä lähtien, kun suojelupoliisi otti asteikkonsa käyttöön vuonna 2017.
Terrorismin torjunnan kohdehenkilöitä on katsauksen mukaan Suomessa noin 350. Todennäköisimmän isku-uhkan aiheuttavat äärioikeistolaista tai radikaali-islamistista ideologiaa kannattavat yksittäiset henkilöt tai pienryhmät.