"Meiltä katoaa Porin verran oppilaita" – Romahtanut syntyvyys näkyy Suomen kouluissa dramaattisesti jo 2030-luvun vaihteessa
Syntyvyydessä 2010-luvun ja 2020-luvun aikana tapahtunut romahdus näkyy erittäin dramaattisesti lähes kaikkialla Suomessa jo 2030-luvun vaihteessa, ennakoi aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI tuoreessa väestöennusteessaan.
Syntyvyyden laskun vuoksi peruskouluikäisten määrä laskee vuoteen 2030 mennessä lähes 82 000 lapsella nykyisestä.
– Meiltä katoaa noin Porin kaupungin verran oppilaita kouluista seuraavan 7–8 vuoden aikana, MDI:n asiantuntija Rasmus Aro sanoi tiistaina järjestetyssä mediatilaisuudessa.
Keskimääräisessä kunnassa peruskouluikäisten määrä vähenee seuraavan seitsemän vuoden aikana yli viidenneksellä. Noin 14 prosentissa kuntia lasten määrä vähenee yli kolmanneksella.
– Peruskouluikäisten määrässä ei ole koskaan nähty näin isoa muutosta ja niin, että se koskettaa lähes kaikkia kuntia, Aro sanoi.
Aro kuvaili syntyvyydessä tapahtunutta muutosta valtavaksi ja sanoi sen syövän pohjan Suomen tulevalta väestöpyramidilta.
Väestöennusteen mukaan peruskouluikäisten määrän romahduksella on merkittäviä vaikutuksia työelämään jo 2040-luvulla, jolloin Suomen työvoimaan alkaa siirtyä vuosi vuodelta pienempiä ikäkohortteja.
Kehitys johtaa ennusteen mukaan joko työvoiman vähenemiseen tai lisää entisestään tarvetta merkittävälle työperäiselle maahanmuutolle.
Pysyvästi matalalle tasolle jäävä syntyvyys kurittaisi ennusteen mukaan erityisesti suurten kaupunkien ulkopuolista maata. Maaseutukunnissa ja pienissä kaupungeissa lasten määrä vähenisi jopa 40–50 prosentilla seuraavan 20 vuoden aikana.
Syntyneiden määrä ylittää kuolleiden määrän enää vain suurimmissa kaupungeissa ja niiden ympäryskunnissa, Aro sanoo. Siksi suuressa osassa Suomen kuntia väestö vähenee voimakkaasti.
– Meillä on kuntia, joissa kuolee kaksi, kolme tai jopa neljä ihmistä yhtä syntynyttä kohti. Jos syntyvyyttä ei saada nousuun, kaupunkien ulkopuolinen Suomi näivettyy.
Pysyvästi matala syntyvyys johtaisi alueilla väestön krooniseen supistumiseen, sillä myös seuraava sukupolvi tulisi olemaan aiempaa pienempi.
Maan sisäinen muuttoliike keskittää väestöä etenkin suurille kaupunkiseuduille. Muuttoliike on synnyttänyt eroja väestön ikärakenteessa suurten kaupunkiseutujen ja muun maan välillä, kun etenkin nuoret muuttavat koulutuksen ja työn perässä korkeakoulukaupunkeihin.
Aron mukaan alueiden väliset erot väestönkehityksessä säilyvät myös tulevaisuudessa, mutta niiden suuruuteen voidaan vaikuttaa.
– Avainasemassa on se, miten maansisäinen muuttoliike jakaantuu ja onko se tulevaisuudessa kaupunkiin keskittävää vai jakaantuuko se tasaisemmin, kuten korona-aikana.
Koronapandemian aikana muuttoliikkeen suunta otti hetkeksi täyskäännöksen, kun pääkaupunkiseudulta muutettiin maaseudulle, seutukaupunkeihin ja kehyskuntiin eikä toisin päin. Väestöennusteen mukaan pääkaupunkiseudun asema maan sisäisessä muuttoliikkeessä on yhä heikompi kuin ennen pandemiaa, mutta kaupungistuminen jatkuu kuitenkin edelleen.
Suomen väestönkehityksen kannalta maahanmuutto on yhä vaa’ankieliasemassa.
Jos maahanmuutto jatkuu 2020-luvun tasolla eli niin, että muuttovoitto ulkomailta Suomeen on noin 22 000 ihmistä vuodessa, väestön ja työikäisen väestön hidas kasvu jatkuu kansallisella tasolla.
Jos tuleva maahanmuutto sen sijaan palaa 2010-luvun tasolle, jolloin keskimääräinen muuttovoitto ulkomailta oli vuosittain noin 15 000 ihmistä, väestö vähenee.
– Maahanmuutto on aika iso jokerikortti Suomen väestönkehityksessä. Suomen väestö kasvaa tällä hetkellä vain ja ainoastaan kansainvälisen muuttoliikkeen takia. Jos Suomi ei saisi sellaisia muuttovoittoja ulkomailta kuin mitä se nyt saa, Suomen väestö vähenisi ja se vähenisi nopeasti, Aro sanoi.
Lisääntyvä maahanmuuttokaan ei onnistu pelastamaan kuihtuvia alueita, sillä Aron mukaan maahanmuutto kasvattaa lähinnä suurten kaupunkiseutujen väestöä. Maahanmuuton lisääntyminen ei muuta kovin merkittävästi väestönkehitystä noin 75 prosentissa kuntia.
