OAJ ehdottaa oppimisen tukeen reippaita lisäpanostuksia – sataa oppilasta kohden olisi yksi erityisopettaja

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ajaa oppimisen tukeen reippaita lisäpanostuksia tulevalla hallituskaudella. Oppimisen tuen vahvistamista pidetään OAJ:ssä voimakkaimpana keinona puuttua laskeviin oppimistuloksiin.

– Tilastollisesti suurimman osan Pisa-tulosten laskusta selittää se, että meillä on koko ajan kasvavassa määrin niitä lapsia, jotka jäävät hyvin heikolle osaamisen tasolle, sanoi OAJ:n koulutuspolitiikan päällikkö Jaakko Salo tiedotustilaisuudessa.

Salo nostaa esimerkiksi tilastot lukutaidosta. Kymmenessä vuodessa erinomaisten lukijoiden osuus peruskoulussa ei ole laskenut, mutta sen sijaan erittäin heikkojen lukijoiden osuus on noussut.

– Koko ajan suurempi osa oppilaista jää hyvin heikolle osaamiselle peruskoulun aikana.

OAJ ehdottaa erityisopettajamitoitusta, jossa sataa oppilasta kohden olisi yksi erityisopettaja. Ryhmäkokoja rajattaisiin niin, että 1.–2. luokalla olisi enintään 18 oppilasta ja sen jälkeen enintään 20 oppilasta.

OAJ:n arvion mukaan erityisopettajamitoitus maksaisi vuodessa arviolta 150 miljoonaa euroa ja ryhmäkokojen rajoittaminen noin 55 miljoonaa euroa.

Tilastokeskuksen tietojen mukaan Suomessa noin joka neljäs peruskoululainen eli noin 120 000 lasta ja nuorta tarvitsee oppimiseensa vahvempaa tukea kuin niin sanottua yleistä tukea.

Erityistä tukea tarvitsevien osuus perusopetuksessa on ollut nousussa 1990-luvulta lähtien. Salon mukaan lisääntyneen tuen tarpeen syylle ei ole olemassa selkeää selitystä.

OAJ haluaa kunnilta mustaa valkoisella siitä, millaista tukea kukin oppilas saa. OAJ ehdottaa, että nykyisen kolmiportaisen tuen mallin sijaan tehtäisiin päätös konkreettisesta tukimuodosta, jota lapsi saa. Päätöksen tuesta tekee esimerkiksi rehtori, sivistystoimenjohtaja tai muu kunnan nimittämä virkamies.

Tuen tarpeen arvioinnin jälkeen tehtäisiin hallinnollinen päätös yhdestä tai useammasta tukimuodosta. Päätöksessä kerrottaisiin esimerkiksi, kuinka monta tuntia viikossa ja kuinka pitkään oppilaalle annetaan vaikkapa osa-aikaista erityisopetusta.

Taustalla on kokemus siitä, että nykyinen tuen kolmiportainen malli ei toimi.

Salon mukaan nykyisin on säädetty, miten tuen tarve pitää arvioida mutta ei sitä, minkälaiseen tukeen lapsi on konkreettisesti oikeutettu.

– Monta kertaa paperilla se tuki näyttää tosi hyvältä, mutta sitten faktisesti lapset eivät välttämättä niitä tukitoimia saa.

OAJ:n mallissa tukimuodot määriteltäisiin perusopetuslaissa.

OAJ:n koulutuspolitiikan johtajan Nina Lahtisen mukaan uuden mallin etu on siinä, että esimerkiksi vanhemmat näkisivät päätöksestä, millaista tukea heidän lapsensa tulisi saada.

Yksi syy, miksi tuki ei ole toteutunut nykymallissa, on pula erityisopettajista.

– Esimerkiksi erityisopetuksen tarpeeseen ei nykyisellään voida vastata, koska erityisopettajia ei ole riittävästi. Siksi heitä pitää kouluttaa lisää, Jaakko Salo sanoi.

Uudessakaan mallissa erityisopettajan antama erityisopetus ei voi käytännössä toteutua, ellei erityisopettajia ole tarpeeksi vastaamaan tuen tarpeisiin, minkä vuoksi OAJ esittää eritysopettajamitoitusta.

OAJ ei näe, että sen ehdottama malli lisäisi erityisluokassa tapahtuvaa opetusta.

– Meidän mallimme lähtee siitä, että jo varhaiseen tuen vaiheeseen saataisiin vahvempi tuki.

Salon mukaan osa oppilaista kuitenkin tarvitsee nimenomaan pienempää ryhmää, jossa on erityisluokanopettaja.