Koronavuoden asumistrendin jatkuminen voisi keikauttaa Suomen väestönkehityksen päälaelleen – voittajia olisivatkin kehyskunnat pääkaupunkiseudun sijasta

Väestöennusteen mukaan koronavuoden vaikutukset alueellisiin pitkäaikaisiin kehityskulkuihin ovat suurilta osilta vielä ennakoimattomia, vaikka viime vuosi antoikin osviittaa tulevasta.
Muuttoliike

Lisääntynyt etätyö sai suomalaiset mökeilleen, mutta tulevaisuudessa ihmiset todennäköisesti pakkautuvat silti edelleen kasvukeskuksiin.

Konsulttitoimisto MDI:n laatiman tuoreen väestöennusteen mukaan voittajia voivat olla suurten kasvukeskusten väliset pienemmät kaupungit, kuten esimerkiksi Tampereen ja Helsingin välillä sijaitseva Hämeenlinna. Nopeat yhteydet, koulutus ja sijainti korostuvat asuinpaikan valinnassa.

Väestöennusteen mukaan koronavuoden vaikutukset alueellisiin pitkäaikaisiin kehityskulkuihin ovat suurilta osilta vielä ennakoimattomia, vaikka osviittaa mahdollisista kehityssuunnista onkin saatu.

–  Suurin osa maasta on vahvistanut väestönkehitystään viime vuoden aikana. Keskeinen kysymys on, jatkuuko tämä trendi vai ei, sanoi väestöennusteen laatinut asiantuntija Rasmus Aro ennusteen julkistamistilaisuudessa.

Koronavuoden suurimpia voittajia väestönkehityksessä olivat suurten kaupunkien välittömässä läheisyydessä olevat kehyskunnat. Niiden muuttovoitot kasvoivat merkittävästi.

Suurin häviäjä koronavuonna sen sijaan oli aiempaan kehitykseen verrattuna pääkaupunkiseutu. Helsingistä ja Espoosta muutettiin muualle enemmän, kuin muualta muutettiin sinne.

Väestöennusteessa on varsinaisen ennusteen, perusuraskenaarion, lisäksi kaksi erilaista skenaariota eli hahmotelmaa, jotka peilaavat koronavuoden vaikutuksia Suomen väestönkehitykseen.

Hajautumishahmotelman mukaan vuosi 2020 oli niin sanottu uusi normaali. Esimerkiksi etätöiden merkitys korostui, ja Suomen väestönkehityksen kulku muuttui perusteellisesti.

Kaupungistumishahmotelman mukaan viime vuosi sen sijaan oli täysin poikkeuksellinen, ja pandemian jälkeen väestönkehitys palaa sellaiseksi kuin se oli ennen vuotta 2020.

Kaupungistumishahmotelmassa lähinnä Uudenmaan väestönkehitys kiihtyy selkeästi, mikä näkyy muualla maassa väestönkehityksen heikentymisenä.

Hajautumis- eli koronahahmotelma kääntäisi asetelman päälaelleen. Sen toteutuessa huomattavaa heikkenemistä tapahtuisi lähinnä pääkaupunkiseudulla, mikä näkyisi kehys- ja mökkikuntien väestönkehityksen vahvistumisena.

–  Sekään ei maakuntatasolla tuo Suomeen uusia kasvavia maakuntia, mutta se tasoittaa jonkin verran näitä kehityseroja, Aro sanoi.

–  Tärkeää on muistaa, että suurimmassa osassa näistä kunnista väestö yhä vähenee, mutta se väheneminen maltillistuu.

Kaikissa kolmessa hahmotelmassa väestö kasvaa vuosien 2020–2040 aikana vain Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Ahvenanmaalla. Väestön väheneminen on voimakkainta Kainuussa ja Etelä-Savossa.

Aluetasolla tarkasteltuna väestön määrä kasvaa hyvin harvassa paikassa Suomessa. Hahmotelmissa kasvu keskittyy lähinnä vain suuremmille kaupunkiseuduille, lähes kaikkialla muualla maassa kasvu olisi huomattavasti miinuksella.

Yli puolet Suomen väestönmäärän kasvusta tapahtuu pääkaupunkiseudulla.

Koko Suomen väestönkasvu vuosien 2020–2040 aikana perustuu täysin vieraskielisen väestön kasvuun. Ennusteen mukaan kotimaisia kieliä puhuvien määrä vähenee noin 450  000 ihmisellä ja vieraskielisten määrä kasvaa noin 490  000 ihmisellä vuoteen 2040 mennessä.