Etla: Hiilitullien vaikutus Suomen talouteen jäisi pieneksi
EU-komission ehdottamat hiilitullit vähentäisivät tuntuvasti raudan, teräksen ja lannoitteiden tuontia Suomeen, mutta vaikutukset kansantalouteen jäisivät vähäisiksi, todetaan Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan ja Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tutkimuksessa.
Tullit iskisivät erityisesti tuontiin Venäjältä ja Kiinasta. Tutkimuksessa arvioidaan, että tuonti voisi vähentyä yhteensä noin neljänneksen sillä oletuksella, että maailmantalous olisi muuten palautunut normaalioloihin kun tullit otetaan käyttöön. Euromääräisesti pudotus tuonnissa olisi noin 300 miljoonaa euroa.
Komissio ehdottaa, että tullit otettaisiin käyttöön asteittain ensi vuoden alusta. Ne koskisivat rajoitettua määrää tuotteita, joiden valmistuksessa syntyy paljon päästöjä. Niihin kuuluvat sementti, rauta ja teräs, alumiini, sähkö sekä lannoitteet.
Tullien tarkoitus on vastata EU:n tiukemman ilmastopolitiikan mahdollisesti synnyttämään hiilivuoto-ongelmaan, eli suuria päästöjä aiheuttavan tuotannon siirtymiseen unionin ulkopuolelle. Tullien vaikutuksista EU:n talouteen ja vientiin ei kuitenkaan ole vielä selvää näkemystä.
Tutkijat ehdottavat, että tiukentuvan ilmastopolitiikan vaikutuksia kompensoitaisiin vero- ja tukipolitiikalla.
Suomelle hiilitullien vaikutukset olisivat vähäiset ja perustapauksessa bkt kasvaisi 0,01 prosenttia. Hiilitullit hyödyttäisivät tullin alaisia tuotteita valmistavia teollisuussektoreita ja niitä, jotka valmistavat näille aloille välituotteita. Suurin hyöty tulisi tutkimuksen mukaan raudan ja teräksen valmistuksessa.
Muut sektorit kärsisivät hiilitulleista ainakin hieman. Esimerkiksi konepajateollisuuden tuotantokustannukset nousisivat.
Muissa EU-maissa hiilitullien vaikutukset voisivat olla suurempia kuin Suomessa. Unionin ulkopuolelta tulevan tuonnin osuus on noin neljäsosa sementissä, rauta- ja terästuotteissa ja alumiinituotteissa. Lannoitteissa osuus on yli 40 prosentin. Tullien vaikutukset tuontiin olisivat koko EU:n tasolla suurempia, sillä tuontia tulee maista, jotka keskimäärin saastuttavat enemmän kuin Suomeen myyvät maat.
– Vaikutuksissa on tietenkin eroja maittain sekä EU-alueella että unionin ulkopuolella. Tullien asettaminen vähentää tullien alaisten tuotteiden kilpailua EU:n sisällä, mutta kiristää kilpailua EU:n ulkopuolella, sanoo Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi tiedotteessa.
Tullien vaikutukset olisivat suurimmat Venäjältä, Kiinasta ja Intiasta tulevaan tuontiin, sekä tuontiin EU:n ulkopuolisista Euroopan maista.
Etlan ja Syken tutkimuksessa arvioidaan, että hiilitulleille ehdotettu tuoterajaus ei ole ongelmaton.
– Mikäli hiilirajamekanismia ei uloteta mekanismin piirissä olevia tuotteita hyödyntäviin lopputuotteisiin, voi ympäristösääntely luoda kilpailuedun saastuttavalle tuonnille EU:hun, Kuusi huomauttaa.
Ilmaiseksi jaettavien päästöoikeuksien täydennyksenä tulisi Kuusen mukaan harkita verotuskeinojen käyttöönottoa tai suoria teknologiatukia.
Se olisi tarpeen erityisesti tilanteissa, joissa EU:ssa tuotettu päästöiltään puhtaampi tuote muuten korvautuu saastuttavammalla tuontituotteella EU:n kireämmän ilmastopolitiikan seurauksena.