Eläketurvakeskus: Toimeentulo-ongelmia kokevien eläkeläisten osuus on pienentynyt
Toimeentulo-ongelmia kokevien eläkeläisten osuus on pienentynyt muutamassa vuodessa, selviää Eläketurvakeskuksen (ETK) tuoreesta tutkimuksesta.
Tutkimuksessa tarkastellaan eläkeläisten toimeentulokokemuksia viime vuonna ja sitä, miten kokemukset ovat kehittyneet vuodesta 2017.
Vuonna 2017 vahintään pienistä toimeentulovaikeuksista kertoi kärsivänsä lähes puolet kyselyyn vastanneista, mutta kolmessa vuodessa osuus oli laskenut noin kolmannekseen.
Eniten vähenivät pienet toimeentulovaikeudet, kun taas kaikkein suurimpien vaikeuksien osuus pysyi jotakuinkin samana.
Vaikeaksi tai erittäin vaikeaksi toimeentulonsa koki viime vuonna noin joka kymmenes vastaaja, kun aiemmin vastaava osuus oli 15 prosenttia.
Viime vuonna valtaosa eläkeläisistä ei kuitenkaan kokenut olevansa vaikeuksissa toimeentulojensa kanssa. Kaksi kolmesta ETK:n kyselyyn vastanneesta koki tavanomaisten menojen kattamisen helpoksi ja yli 14 prosenttia kaikista vastaajista koki sen jopa hyvin helpoksi.
Kolme neljäsosaa vastanneista koki, että heille jää välttämättömyysmenojen jälkeen rahaa jäljelle. Samansuuruinen osuus arvioi myös kykenevänsä selviytymään tuloillaan yllättävästä noin 1 200 euron laskusta.
ETK:n ekonomistin Kati Ahosen mukaan tällainen yllättävä menoerä voisi tulla vastaan esimerkiksi kodin tai auton korjauksen vuoksi.
Vuonna 2017 rahaa jäi välttämättömien menojen jälkeen ylitse noin kahdella kolmesta.
Terveydenhoitokulut olivat tyypillisin välttämättömyysmeno, jonka kanssa eläkeläisillä näytti olevan viime vuonna vaikeuksia.
Jopa 8,5 prosenttia vastanneista kertoi, että heidän oli vaikeaa tai erittäin vaikeaa kattaa terveydenhoitomenoja. Seuraavaksi eniten vaikeuksia oli kulkuvälineisiin ja lääkkeisiin liittyvien kulujen kattamisessa.
Eläkeläiset luopuivat taloudellisten syiden vuoksi tavallisemmin vapaa-ajan kulutuksesta, kun taas välttämätöntä kulutusta vähennettiin harvemmin.
Liki 4 prosenttia vastaajista kertoi kuitenkin joutuneensa karsimaan usein terveydenhoitomenoista. Joskus niistä joutui karsimaan runsaat 14 prosenttia. Reilu viidesosa oli joutunut karsimaan ainakin joskus ruuan laadusta ja määrästä. Lääkemenoista oli karsinut vähän reilu kymmenesosa vastaajista.
– Muutama prosentti eläkeläisistä oli joutunut turvautumaan taloudelliseen apuun läheisiltä, kirkon tai järjestöjen apuun, toimeentulotukeen tai pikavippeihin selviytyäkseen välttämättömyysmenoista, ETK:n erikoistutkija Liisa-Maria Palomäki kertoo tiedotteessa.
Tiedotteen mukaan vaikeuksia tai suuria vaikeuksia kokivat erityisesti alle 65-vuotiaat, huonosta terveydestä kärsivät, pienituloiset sekä vuokralla ja yksin asuvat eläkeläiset. Alle 65-vuotiaista suurin osa oli työkyvyttömyyseläkkeellä.
Edellä mainittuihin ryhmiin kuuluvat olivat joutuneet luopumaan muita useammin terveydenhoito- ja lääkemenoista.
Menojen kattamisessa oli vähemmän vaikeuksia suurempituloisemmilla ja terveytensä paremmaksi kokevilla sekä vähintään kahden hengen kotitalouksissa ja omistusasunnossa asuvilla vastaajilla.
– Toimeentulon vakaus korostuu eläkeläisillä, sillä heillä on ikänsä tai alentuneen työkykynsä vuoksi usein heikot mahdollisuudet parantaa toimeentuloaan, tutkimuksessa alleviivataan.
Tutkimuksen aineisto kerättiin postikyselynä syys-marraskuussa 2020 ja syys-lokakuussa 2017. Tuoreempaan kyselyyn vastasi reilut 1 700 eläkeläistä, kolme vuotta aiemmin vastaajia oli noin 2 900.
Tutkimukseen osallistuneet olivat vastaushetkellä 55–85-vuotiaita ja saivat työkyvyttömyys- tai vanhuseläkettä.