EK: Mahdolliset lakot aiheuttaisivat jopa 600 miljoonan euron loven bkt:hen

Teknologiateollisuuden jäsenyritykset pidättäytyvät Pron jäsenmaksujen perinnästä
Työmarkkinat

Elinkeinoelämän keskusliitto EK arvioi, että Teollisuusliiton, Paperiliiton ja Pron mahdolliset lakot aiheuttaisivat 500–600 miljoonan euron loven bruttokansantuotteeseen. Lakot kestäisivät kaksi viikkoa.

Liikevaihdolla mitattuna menetykset olisivat EK:n alustavan laskelman mukaan 1,5–2 miljardia euroa. EK:n mukaan laskelmassa on otettu huomioon työtaisteluiden kerrannaisvaikutukset muille toimialoille, mutta ei pitkän aikavälin vaikutuksia esimerkiksi asiakassuhteisiin ja Suomen asemaan investointikohteena.

– Näin laajoilla ja pitkäkestoisilla työtaisteluilla on väistämättä merkittäviä vaikutuksia paitsi tuotantoon myös verotuloihin. Jos lakot toteutuvat täysimääräisinä, verotulot voisivat laskennallisesti vähentyä noin 200 miljoonaa euroa, sanoo EK:n pääekonomisti Penna Urrila tiedotteessa.

EK:n mukaan pitkäkestoisten lakkojen haittoja kasvattaa se, että yritysten on lähes mahdotonta kuroa kiinni menetyksiä myöhemmin.

Lisäksi monet lakonuhkien kohteena olevista yrityksistä ovat raskasta prosessiteollisuutta, joissa menetyksiä kasvattaa tuotannon pitkäkestoinen alas- ja ylösajo, joiden vuoksi tuotantoprosessin toiminta ja laatu häiriintyvät pidemmäksi ajaksi kuin itse työtaistelu kestää.

EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies sanoo, että kilpailukykysopimus oli rakenteellinen korjaus Suomen kilpailukyvyn heikentymiseen. Se on näkynyt sopimuksen jälkeisinä vuosina talouden ja työllisyyden kääntymisenä vahvaan kasvuun.

Hänen mukaansa nyt halutaan omilla päätöksillä tietoisesti heikentää Suomen työllisyyttä.

– Yritykset kärsivät pelkästään lakon uhasta. Toteutuessaan tämä massiivinen ja pitkäkestoinen lakko olisi jo toinen lyhyen ajan sisällä. Joulukuisen kolmen päivän lakon vaikutukset olivat jo noin 200 miljoonaa euroa, Häkämies sanoo.

Hänen mukaansa lakko leikkaisi myös julkisen sektorin verotuloja ja siten heikentäisi hyvinvointipalvelujen rahoitusta.

– Kiky-työajan pidennys sovittiin pysyväksi, ja sellaisena sen tulee säilyä, Häkämies painottaa.

Yrityksissä ollaan varovaisia kertomaan lakkojen vaikutuksista yritysten toimintaan.

– Toteutuessaan lakolla varmasti olisi vaikutuksia sekä tuotantotoimintaamme että uuden akkukemikaalitehtaan rakennusprojektiimme, mutta tällä hetkellä mahdolliset tarkemmat vaikutukset ovat meillä selvityksen alla, kertoo Terrafamen viestintäjohtaja Sanna Päiväniemi sähköpostitse.

Valmet Automotivelta kerrotaan myös, että parhaillaan on mietinnässä, miten Uudenkaupungin autotehtaan toiminta voidaan turvata mahdollisen lakon aikana.

– On ilman muuta selvää, että näin pitkäaikaisella lakolla tulisi varmuudella polttoaineiden jakeluun häiriöitä, ja ne vaikuttavat laajalti suomalaisessa yhteiskunnassa, Nesteen henkilöstö-, turvallisuus- ja hankintajohtaja Hannele Jakosuo-Jansson sanoi STT:lle sunnuntaina.

Lakot uhkaavat sulkea esimerkiksi Suomen sellu-, paperi- ja kartonkitehtaat, Nesteen jalostamot, Meyer Turun telakan, Nokian tehtaan Oulussa, Valmet Automotiven tuotannon Uudessakaupungissa ja Terrafamen kaivoksen Talvivaarassa.

Teknologiateollisuus kertoo, että sen jäsenyritykset pidättäytyvät toistaiseksi Ammattiliitto Pron ay-jäsenmaksujen perinnästä ja tulouttamisesta. Työantajaliiton mukaan jäsenmaksuperinnän keskeyttäminen on vastatoimi Pron sunnuntaina ilmoittamalle laajalle lakolle teknologiateollisuudessa.

Pro uhkaa kahden viikon lakolla kuudessakymmenessä Teknologiateollisuuden jäsenyrityksessä 27. tammikuuta alkaen.

– Päätös jäsenmaksuperinnän jäädyttämisestä perustuu lakosta ja lakonuhasta aiheutuviin menetyksiin. Jäsenmaksuilla rahoitetaan myös uhkaamassa olevaa laajaa työtaistelua, eikä työnantaja voi olla tukemassa tällaista toimintaa jäsenmaksuperinnällä, sanoo Teknologiateollisuuden neuvottelujohtaja Jarkko Ruohoniemi tiedotteessa.

Työmarkkinoita hiertänyt kiista kiky-tunneista poiki laajan lakkouhan sunnuntaina.

Ammattiliitto Pro, Teollisuusliitto ja Paperiliitto uhkaavat kahden viikon työtaisteluilla, jotka alkaisivat 26. ja 27. tammikuuta. Niiden piirissä olisi liittojen tietojen mukaan yli 38 000 työntekijää kymmenissä yrityksissä.

Kautta linjan neuvotteluissa hiertää kysymys kilpailukykysopimuksen mukaisesta 24 lisätyötunnista. Työntekijäjärjestöt haluavat niiden poistamista, mille työnantajaosapuolet eivät lämpene.

– Ehkä kaikki kulminoituu kikyyn, koska myös palkkaratkaisu on kiinni siitä, Pron puheenjohtaja Jorma Malinen kommentoi STT:lle sunnuntaina.