Eduskunta pysähtyi rajun koulukiusaamistapauksen äärelle – "olemme epäonnistuneet"
Vantaalaiskoulussa tapahtunut pahoinpitely varjosti ja hallitsi eduskunnan kyselytuntia odotetusti.
Kokoomuksen Sofia Vikman kysyi, minkälaisia välineitä hallitus aikoo tarjota kouluille kiusaamisen kitkemiseksi.
Opetusministeri Li Andersson (vas.) korosti, että koulutuksen järjestäjillä, opettajilla ja muilla koulujen aikuisilla on yksiselitteinen lakisääteinen vastuu huolehtia oppilaiden turvallisuudesta
– Jokainen yksittäinen väkivallanteko tai kiusaamistapaus tarkoittaa, että olemme epäonnistuneet, Andersson sanoi.
Hänen mukaansa oppilas- ja opiskelijahuollon resursseja lisätään tällä vaalikaudella. Lisäksi hallitus lisää panoksia varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen.
Vantaan Kytöpuiston koululla tapahtui tiistaina 15. syyskuuta väkivallanteko, jonka seurauksena loukkaantui yksi oppilas.
Paikalle hälytettiin ambulanssi antamaan ensiapua.
Anderssonin mukaan hallitus aikoo panna toimeen viime vaalikaudella laaditun koulukiusaamisraportin suosituksia.
Ministeri myös toivotti tervetulleeksi kaikki eduskuntapuolueet pohtimaan, miten kiusaamista ja yksinäisyyttä saataisiin vähennettyä suomalaiskouluissa.
Perussuomalaisten Jenna Simula tivasi, miksi kiusaajia ei voida siirtää muihin kouluihin.
Anderssonin mukaan nykylainsäädännön valossa koulu ei voi pakottaa oppilasta vaihtamaan koulua tämän huoltajan tahdon vastaisesti.
– Yleensä kiusaaminen on monimutkainen ilmiö. Siihen osallistuu muitakin oppilaita kuin vain yksi. Monet kiusaajat ovat joutuneet kiusaamisen kohteiksi.
Oppositio löysi hallituksen sote-uudistuksesta koulukiusaamiseen liittyvän ongelman.
Kokoomuksen Sari Sarkomaa kyseli, miten käy kuraattori- ja koulupsykologipalveluiden, kun vastuu koulu- ja opiskelijaterveydestä siirtyy maakunnille.
Sekä Andersson että perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) kuitenkin vakuuttivat, ettei oppilaiden tukipalveluita viedä pois kouluista, vaikka niiden koordinointi siirtyy.
Myös perinteisemmät koronakriisin hoitoon liittyvät aiheet nousivat pinnalle.
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah kysyi, voiko hallitus luvata EU-koronaelpymispaketin jäävän kertaluontoiseksi.
Euroopan keskuspankki (EKP) esitti keskiviikkona, että rahastosta tehtäisiin pysyvä työkalu.
Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) kuitenkin rauhoitteli opposition huolia vakuuttamalla, ettei Suomi ole sitoutunut pysyvään mekanismiin.
– Jos tulevaisuudessa tulee vastaavia tilanteita eteen, ne joudutaan käsittelemään omina kysymyksinään erikseen.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho nosti esille maahanmuuton.
Hän totesi, että EU-komission keskiviikkona julkaisema esitys yhteisen maahanmuuttopolitiikan uudistamiseksi todennäköisesti kaatuu jäsenmaiden vastustukseen.
– Keskeinen virhe on se, ettei se pyri vähentämään tulijoiden määrää, vaan ainoastaan jakamaan riesaa jäsenmaiden kesken.
Halla-aho kysyi, kokeeko hallitus, että siirtolaispainetta voidaan hallita jakamalla turvapaikanhakijoita Kreikasta ja Italiasta muualle unioniin.
Sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) totesi, että maahanmuuttopaketissa esitetään, että tulijat tarkastettaisiin entistä paremmin.
Lisäksi unionin rajoja on määrä valvoa aikaisempaa tarkemmin.