Eduskunta puuttumassa kaupan toimintatapoihin – mutta nouseeko ruuan hinta?
Eduskunnassa ei näytä syntyvän isoa riitaa elintarvikemarkkinalain uudistamisesta.
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin (kd.) eduskuntaan tuoman uudistuksen ydintä ovat alkutuottajien aseman vahvistaminen. kaupan omien merkkien eli private label -tuotteiden suosimisen kielto sekä huoli ruuan hinnan kehityksestä keskittyneillä markkinoilla.
Essayah totesi tiistain lähetekeskustelussa, että kaupan omien merkkien valikoima kasvoi 25 prosenttia vuosina 2016–2023, kun muiden tuotteiden määrä kasvoi vain kaksi prosenttia.
Ministerin mukaan lainmuutoksella on tarkoitus varmistaa, että kilpailu kaupan omien merkkien ja muiden brändituotteiden välillä tapahtuu reiluilla ehdoilla.
– On haitallista, jos kaupan omien merkkien valmistus jättää elintarviketeollisuudelle heikomman katteen kuin brändituotteen valmistus. Teollisuuden saama alhaisempi hinta voi lisätä painetta neuvotella edullisempia ostohintoja suoraan alkutuotannon kanssa, Essayah perusteli.
Sääntely ei kuitenkaan estä private label -tuotteiden tuottamista tai niiden esillä pitämistä. Essayahin mukaan valinnanvapaus säilyy jatkossakin.
Keskustelussa nousi kuitenkin esiin huolta ruuan hinnan mahdollisesta noususta, minkä Essayah kiisti.
– Mitä enemmän me pystymme varmistamaan, että Suomessa kilpailu toimii, sitä varmempaahan se on, että meillä sitten myöskin hinnoittelu pysyy kurissa eikä ole sellainen tilanne, että yksipuolisesti pystytään sanelemaan hinnoittelua.
Keskustan Anne Kalmari kritisoi kaupan toimintatapoja.
– On sairasta, että esimerkiksi maidon hinta suurimmalla toimijalla on laskenut, ja samaan aikaan kauppa puhuu kuluttajahintojen nostamisesta. Kate näyttää jäävän kauppaan, Kalmari totesi.
– Mitä tulee siihen, nostaako tämä hintoja, niin kukaan tervejärkinen suomalainen ei voi sanoa niin, että olisi tärkeämpää, että väärällä, epäterveellä kauppatavalla, jolla poljetaan suomalaisia tuottajia ja heidän omistamiaan elintarvikejalostajia, pitäisi saada kuluttajien hinnat matalammiksi, Kalmari paalutti.
Kalmarin mukaan näin ei voi olla, ja siksi on tärkeää tehdä askelia eteenpäin.
– Toki olisin toivonut kilpailulainsäädännön uudistusta, mutta tämä on erittäin hyvä alku.
Valtavirrasta poikkeavan näkemyksen keskusteluun toi hallituspuolue perussuomalaisten kauppiastaustainen edustaja Mikko Lundén, joka kyseenalaisti ja arvosteli esitystä voimakkaasti.
– Mikä on tämän esityksen näyttö siitä, että juuri nämä keinot nostavat niitä tuottajahintoja tai parantavat viljelijän tulotasoa? Toivottavasti nämä eivät ole vain pelkkiä oletuksia siitä, että näin tulee tapahtumaan.
Lundén oli huolissaan myös kilpailusta ja kuluttajista. Lundénin mukaan kaupan omien tuotemerkkien suosimisen kieltämisen seuraukset voivat olla päinvastaiset, kuin on ajateltu.
– Moni suomalainen ostaa kaupan omia merkkejä siksi, että ne ovat edullisempia ja usein kaikista halvimpia. Jos kauppojen omien merkkien asemaa lähdetään rajoittamaan epäselvillä säännöksillä, se voi johtaa hintojen nousuun, ja se osuu erityisesti pienituloisiin. Sitä tuskin kukaan täällä haluaa, hän varoitti.
Lundénin mukaan esitys puuttuisi suoraan myös elinkeinovapauden ytimeen.
– Kun tuote on ostettu kauppaan, se on kaupan omaisuutta. Silti lainsäädäntö pyrkisi ohjaamaan sitä, miten tätä omaisuutta käytetään.
Lundénin mukaan esitys ei myöskään käytännössä koske kansainvälisiä sopimuksia samalla tavalla kuin kotimaisia toimijoita.
– Tämä voisi siis johtaa siihen, että kauppa siirtää hankintojaan ulkomaille, missä sääntely on kevyempää. Eli jos kotimaisten markkinoiden sääntelyä kiristetään, kauppa voi todeta, että on helpompaa ostaa ulkomailta kuin Suomesta.
Keskustelussa nousi esiin myös alalla vallitseva ”pelon ilmapiiri”. Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaa (ps.) kertoi, että tuottajien on usein vaikea uskaltaa kertoa omasta asemastaan suhteessa kauppaan ja teollisuuteen kostotoimien pelossa.
Lainmuutoksella yritetään nyt rohkaista heikompia osapuolia vetoamaan oikeuksiinsa ilman pelkoa kaupallisista kostotoimista. Lisäksi lakiin on tulossa kielto vaatia liikesalaisuuksia, kuten tuotteiden reseptejä, osana sopimusneuvotteluja.
Essayah kertoi esimerkkinä pienen elintarvikeyrityksen toimitusjohtajasta, jolta oli vaadittu reseptiä jokaisessa neuvottelussa kaupan kanssa.
– Kopiointiuhkan pienentäminen suojaa innovaatioita ja kannustaa tuotekehitykseen, ministeri vakuutti.
Essayah muistutti, ettei ruokaturvaa voida rakentaa ulkomaisen halpatuonnin varaan.
– Me suomalaiset kuluttajat haluamme syödä suomalaista ruokaa, ja haluamme, että suomalainen tuottaja pysyy hengissä. Se on viime kädessä kaikkien suomalaisten etu, Essayah tiivisti.
Essayah toivoi esitykselle perusteellista mutta nopeaa käsittelyä, jotta uusi sääntely voisi tulla voimaan jo ensi syksynä.