Eduskunta perkasi hallituksen kasaamaa ravintoloiden koronatukipakettia – oppositio löisi lisää rahaa tiskiin
Eduskunta pui hallituksen kolmatta lisäbudjettia ja siihen sisältyvää ravintoloiden tukemiseksi koottua tukipakettia.
Uuden lisätalousarvion mukainen määrärahojen lisäys on 832 miljoonaa euroa. Valtion nettolainanoton tarve kasvaa saman verran.
Ravintolat määrättiin suljettavaksi huhtikuun alussa koronavirusepidemian tukahduttamiseksi.
Nyt hallitus esittää niille 123 miljoonan euron tukipottia, jolla korvataan sulkutoimista johtuneita menetyksiä sekä pyritään estämään konkursseja ja työttömyyden kasvua.
Ravintoloille korvataan enintään 15 prosenttia myynnin supistumisesta. Miljoona euroa ylittävän myynnin osalta korvausprosentti putoaa viiteen.
Kovia kokeneille ravintoloille on tiedossa valoa tunnelin päässä, kun ne pääsevät avaamaan ovensa kesäkuun alussa – joskin tietyin rajoituksin.
STT:n mukaan hallitus päättää keskiviikkona siitä, miten ravintolat, baarit ja kahvilat voisivat taas aloittaa toimintansa.
Kansanedustajat olivat hyvin yksimielisiä siitä, että ravintola-alaa on tuettava.
Etenkin oppositiopuolue kokoomus on vaatinut korjauksia hallituksen kiireellä kokoamaan ravintolapakettiin.
Hallitus on tosin itse vedonnut eduskunnan talousvaliokuntaan, jotta se parantelisi lakiesitystä.
Esimerkiksi elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) on korostanut, että tukipaketti tehtiin verrattain nopeasti ja siinä on aukkoja, jotka tulee tilkitä asiantuntijakuulemisten yhteydessä.
Myös perustuslakivaliokunta aikoo lausua asiasta.
Kokoomus nostaisi tuen kokonaissumman 300 miljoonaan euroon.
Kristillisdemokraatit puolestaan esitti ravintolatueksi 250 miljoonaa puheenjohtajansa Sari Essayahin suulla.
Kokoomus moitti liian niukan tukipotin lisäksi sitä, että hallituksen esityksessä tuen laskentaperusteen vertailukohta on tammi-helmikuu.
Alkuvuosi on yleensä ravintola-alalla hiljaisempaa aikaa.
Kritiikkiin vertailuajankohdasta yhdyttiin myös hallituspuolueiden riveistä.
Esimerkiksi valtiovarainvaliokunnan varapuheenjohtaja Esko Kiviranta (kesk.) huomautti, että oikeudenmukaisempaa olisi verrata myyntiä viime vuoden vastaavaan aikaan.
Työministeri Tuula Haatainen (sd.) seisoi kuitenkin hallituksen esityksen takana.
Hän taustoitti, että vertailuajankohdaksi valikoitui alkuvuosi, koska ravintola-alalla muutokset ovat nopeita.
Jos vertailuajankohtaa olisi haettu vuoden takaa, moni uudempi ravintola olisi jäänyt tuen ulkopuolelle.
Perussuomalaiset valittelivat usean puhujan voimin Suomen vastuiden kasvamista EU:n rahoitusjärjestelmässä.
Vastuut lisääntyvät, kun unioni rakentaa tukijärjestelmiä koronaviruksen runtelemille jäsenmailleen.
Hallitus esittääkin 432 miljoonan euron valtiontakausta lainoille, jotka myönnetään eurooppalaisen hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämisen tilapäisen tukivälineen (SURE) puitteissa.
Lisäksi hallitus ehdottaa valtuutta myöntää enintään 372 miljoonan euron suuruinen valtiontakuu Euroopan investointipankille yleiseurooppalaisesta EU Covid-19-takuurahastosta, joka perustetaan Euroopan investointipankin yhteyteen.
Perussuomalaisten Sakari Puisto huomautti, että Suomen tulisi varautua tilanteeseen, jossa rahoitusmarkkinoille syntyy epävakautta.
Hänestä vastuut ovat nousseet pienelle maalle aivan liian suuriksi.
Valtiovarainministeri, keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni painotti vastauspuheenvuorossaan, että EU-yhteistyö on tärkeää, sillä Suomikin saattaa tarvita apua jonain päivänä.
Lisäksi hän muistutti aikaisempien päättäjäsukupolvien valinnoista, joiden myötä Suomen takuut ja vastuut ovat kasvaneet suuriksi.
– Meillä on kaikista EU:n jäsenmaista kaikista korkeimmat vastuut. Siksi on tärkeää, että teemme sen kaltaista ylisukupolvista politiikkaa, että myös tulevat päättäjät ja tulevat suomalaiset selviävät niiden kanssa. Nimittäin meidän pöydälle on tullut sellaiset rätingit, että meidän puolestamme ovat jo edelliset niitä asioita päättäneet, Kulmuni sanoi.
Vasemmistoliiton Jussi Saramon mukaan talouden ”letkuruokinnan” jälkeen tarvitaan useiden miljardien eurojen elvytystä ja rakenteellisia uudistuksia.
Saramon sanoi, että valtio tarvitsee koronakurimuksen selättämiseksi myös verorahaa, jota on kerättävä esimerkiksi poistamalla varakkaiden listaamattomien yritysten verotuki.
Leikkausten tielle ei vasemmistoedustajan mukaan pidä lähteä vielä ensi vuonnakaan.
Saramon puoluetoveri Veronika Honkasalo puolestaan piti kestämättömänä, ettei Finnairilta edellytetä ilmastotoimia rahallisen tuen vastineeksi.
Lisäbudjetissa valtio varautuukin lentoyhtiön pääomittamiseen sadoilla miljoonilla euroilla koronakriisin aiheuttamien talousvaikeuksien takia.
Honkasalo piti kyseenalaisena sitä, että Finnair lentää sellaisia reittejä, joilla junamatkan pituus olisi kohtuullinen.
Juttua täydennetty työministeri Tuula Haataisen kommenteilla klo: 17:30.
Juttua täydennetty STT:n tiedoilla, joiden mukaan hallitus päättää ravintoloiden höllennetyistä rajoituksista keskiviikkona klo: 17:38.