Edessä loistava tulevaisuus – Lapin matkailutoimijat yrittävät laajentaa sesonkia ympärivuotiseksi

Reportaasi

Tie tuntuu päättymättömältä, kivet rapisevat autonrenkaiden alla. Pian pusikosta ilmestyy Bearhill Husky -kyltti, joka opastaa kääntymään vasemmalle. 

Sitten keskeltä sinettäläistä erämaata alkaa kuulua koirien kakofoninen haukunta. Tottumattoman korvaan meteli on melkoinen. 

Metsiköstä paljastuu rivikaupalla esimerkillisesti hoidettuja häkkejä, muutamia hirsirakennuksia. Kokonainen maailma luonnon keskellä, vajaan puolen tunnin ajomatkan päästä Rovaniemeltä. Alueen yhdelle laidalle rakennetaan lisää. 

– Meidän on vastattava kasvavaan kysyntään, yrittäjä Veronika Butinova kertoo. 

– Me tarvitsemme kaikki nämä tilat koiria varten. On koiranruokakeittiö, varastot, asiakkaiden pukeutumistilat ja jossakin pitää rekiäkin korjata, hän jatkaa. 

Butinova on miehensä Valentijn Beetsin kanssa pyörittänyt matkailupalveluyritystä Rovaniemellä vuodesta 2016, sitä ennen he toimivat Pohjois-Karjalasta. 

Talvi näyttää erittäin kiireiseltä. Butinovan mielestä on erittäin tärkeää, että Lapissa on turisteille tekemistä. Palvelut eivät voi olla buukattu täyteen. 

– Sellainen viesti leviää nopeasti, ettei sinne kannata mennä.

Bearhill Husky tarjoaakin monenlaisia vaihtoehtoja asiakkaille. Sinetän lisäksi heillä on toimipiste Napapiirillä, jossa 2,5 kilometrin koiravaljakkoajelulle pääsee milloin vain ilman ajanvarausta. Yhteensä yritys palvelee sesongissa noin 25 000 turistia. 

Nyt teemme ensimmäistä ehjää talvikautta koronan jälkeen, ja meno on sen mukaista.

Sanna Kärkkäinen

Lapissa talven odotetaan olevan ennätysvilkas, vahvistaa myös Visit Rovaniemen toimitusjohtaja Sanna Kärkkäinen. 

Jo pelkästään suoria lentoja tulee enemmän kuin koskaan, talvikaudella Rovaniemelle lennetään 22 kohteesta. Mukana on komea liuta uusia kaupunkeja, kuten Madrid, Barcelona, Napoli ja Edinburgh. 

– Nyt teemme ensimmäistä ehjää talvikautta koronan jälkeen, ja meno on sen mukaista, Kärkkäinen kertoo. 

Edelliset ennätykset ovat vuosilta 2019 ja 2020. Kärkkäinen kertaa, että Lapin matkailu eli vahvassa nosteessa läpi millenniumin. Kasvua siivitti etenkin Aasian markkinoiden avautuminen. Revontulimatkailusta tuli somen myötä hitti. 

Koronan myötä Lapin matkailu pysähtyi – mutta vain hetkeksi. 

– Palautuminen on ollut nopeampaa kuin ehkä millään muulla markkina-alueilla. Ilmeisesti patoutunutta kysyntää on ollut aika paljon, Kärkkäinen arvioi. 

Nousua on edesauttanut liikenneyhteyksien kehitys. Maailmanlaajuisesti matkustaminen painottuu kesäkauteen, joten Lapin talvimatkailu on avannut lentoyhtiöille kiinnostavan mahdollisuuden.  

Laajemminkin matkailuala on Kärkkäisen mukaan liikkeessä. Koronan jälkeen palettia katsotaan uusin silmin. 

Kun pandemia tulee puheeksi yrittäjäpariskunnan kanssa, molemmat huokaavat. Koronan aikaan Bearhill Huskyn liikevaihto tipahti 96 prosenttia. Beetsin mukaan he olivat kuitenkin “onnekkaita”. 

– Kun korona iski keväällä 2020, takana oli hyvä sesonki ja pankkitili täynnä. Me pystyimme kesää vasten minimoimaan kaikki mahdolliset kulut.

Beets kehuu vaimoaan, joka osasi hyödyntää hallituksen tarjoamia apupaketteja. Butinova lisää, että tukien hakemista helpotti se, että heillä oli takana raskaat investoinnit. Kulut olivat selvästi yrityksen. Toista saattoi olla esimerkiksi pienillä perheyrityksillä. 

– Lisäksi saimme jonkin verran koiranruokalahjoituksia ja meiltä lähti eläimiä uusiin koteihin. Vapaaehtoiset ajeluttivat koiria. Jollakin tavalla pärjäsimme, mutta ei se kauhean kivaa ollut, Butinova kertoo. 

Myös seuraava talvi oli raskas ja stressaava. Suositukset muuttuivat alati. Oli koronapassia, maskipakkoa, kokoontumisrajoituksia. Mutta kuitenkin turisteja tuli, ja lopulta sesongista muotoutui hyvin kiireinen. Pohjoiseen riitti tulijoita, kun esimerkiksi keskieurooppalaiset pääsivät jälleen matkustamaan, mutta Aasian perinteiset turistirysät pysyivät kiinni.  

Matkailussa ei puhuta ihan pikkurahoista. Lapin liiton mukaan maakunnan matkailutulo kerrannaisvaikutuksineen on noin 1,5 miljardia euroa. Ala työllistää jopa 10 000 henkilötyövuotta, kerrannaisvaikutuksineen 15 000. 

Iso osa hyödystä tulee Rovaniemelle, mutta hyvää riittää myös Leville, Ylläkselle ja niin edelleen. Kansainvälisen matkailun osuus on peräti 75 prosenttia. 

Visit Rovaniemen Kärkkäinen huomauttaa, että matkailu on elinkeinona kokoaan suurempi, sillä palveluvaltaisena alana sen koko hyöty jää alueelle, eikä valu esimerkiksi tehtaan komponenttien myötä osaksi muihin maihin. 

Kärkkäinen pohtii, että tällä hetkellä matkailun myönteiset näkymät ovat poikkeukselliset lähes mihin muuhun alaan verrattuna. 

– Taloudessa ennusteet ja barometrit näyttävät nyt huonoja lukuja, mutta matkailussa on täysi höökä päällä. Matkailuala voi luoda elinvoimaa ja hyvinvointia sekä pumpata sivuvirtaa monelle muulle alalle.

Matkailulla on Lapissa pitkä historia. Jo 1950-luvulla Napapiirille rakennettiin Rooseveltin maja Yhdysvaltain presidentin puolison Eleanor Rooseveltin vierailua varten. Kamarineuvos Niilo Tarvajärvi helli ajatusta Joulumaasta, jonka piti olla suomalainen vastine Disneylandille. 

Seurasi taloudellisia vaikeuksia, konkurssikin. Joulupukki siirsi työtilansa Napapiirille Savukosken Korvatunturilta vuonna 1985. 

Edelleenkin Napapiiri on ikonisin vierailukohde Rovaniemellä. Joulupukin voi tavata vuoden jokaisena päivänä. 

Punaharmaaseen työasuun sonnustautunut Sara Strauss hymyilee vastaanoton tiskin takana. Kiireiseen aikaan kädet tuntuvan loppuvan kesken, mutta toistaiseksi myös hänellä on aikaa pieneen juttutuokioon. 

Hän on yksi niistä tuhansista matkailutyöntekijästä, jota Lappi tarvitsee selvitäkseen tulevasta talvesta. Strauss on kotoisin Puolasta ja aikoo jäädä ainakin maaliskuun loppuun. 

– Parasta Lapissa on talvi, se on niin täydellisen ihmeellinen ja erilainen kuin kesä. Missään muualla ei ole samanlaista, Strauss huokaa. 

Kamarissaan istuva joulupukki intoutuu kertomaan ajatuksia Lapin matkailusta. Loppukesälläkin turisteja kävi tasaisesti ympäri maailmaa: Singaporesta, Filippiineiltä, Hongkongista, Kiinasta… Euroopasta nyt puhuttamattakaan. 

Joulupukki on pidetty hyvin informoituna sesongin odotuksista. Joulupukki saa itse harvoin toivoa mitään, mutta nyt hän toivoo palveluiden tason pysymistä korkealla – matkailijoiden määrän kasvusta huolimatta. 

Lentokenttä ei saisi ruuhkautua, matkalaukkujen pitäisi tulla perille ja tyyny löytyä jokaisen pään alle. Kaikkien halukkaiden pitäisi päästä rekiajelulle, silittämään poroja ja käymään moottorikelkkasafarilla. 

Lapilla on matkailuun useita valttikortteja. On puhdas luonto ja turvallista. On neljä vuodenaikaa. Pitkä talvi, lunta, revontulia. Kesällä puhdasta ilmaa ja tilaa. Palvelut toimivat, eikä ole ruuhkia. 

– Meillä on erinomainen konsepti siihen, että olemme luonnon puolesta puhutteleva ja omaleimainen, toimiva ja turvallinen kohde, jossa on laaja kirjo hyvin hoidettuja palveluita saatavilla, Visit Rovaniemen Kärkkäinen summaa. 

Suurin haaste on saada matkailuvirrasta ympärivuotista. Alan toimijoilla onkin paljon suunnitelmia, miten kesää saataisiin nostettua talven rinnalle. 

– Itse asiassa ennen millenniumia Lappi oli nimenomaan tunnettu kesästä. Jotkut hotellit saattoivat jopa olla jouluna kiinni, Kärkkäinen kertoo. 

Kaikki liittyy kaikkeen. Tällä hetkellä esimerkiksi majoituskapasiteettia pitäisi olla Rovaniemellä enemmän, mutta toimijat laskevat investoinnin järkevyyttä – käytännössä kartoittavat kesän kannattavuutta. 

Talven sesonkityöntekijöistä taas on monella yrityksellä pula. Rekrytointi olisi helpompaa, mikäli työntekijöille voisi turvata ympärivuotisen työpaikan.  

Olen kuullut, että työterveyshuollossa voidaan määrätä lääkkeeksi luonnossa liikkumista.

Outi Rantala

Lapin yliopiston professorin Outi Rantalan mukaan iso kysymys on, että alueen matkailupalveluita mietitään muunkin kuin talven ja kansainvälisen turismin ehdoilla. Paljon on myös tapahtunut, esimerkiksi pyöräilymatkailua on kehitetty. 

Lappi voi olla houkutteleva kohde myös suomalaisille ympäri vuoden. Siksi olisi tärkeää kehittää esimerkiksi junayhteyksiä ja etätyömahdollisuuksia. 

Metsähallitus ja UKK-instituutti julkaisivat taannoin tutkimuksen, jonka mukaan kansallispuistoissa liikkuminen säästi yhteiskunnan rahoja viime vuonna 164 miljoonaa euroa. Luontoliikunta vähentää kansansairauksista aiheutuneita kustannuksia ja auttaa ihmisiä pysymään työkykyisinä. 

Tutkijan mukaan Lappi voi hyödyntää hyvinvointitrendiä. 

– Olen kuullut, että työterveyshuollossa voidaan määrätä lääkkeeksi luonnossa liikkumista.

Matkailusta ei voi puhua ilman ilmastonmuutosta. 

Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa Lapin pääsesonkiin, talveen. Jo nyt on nähty vesisateita tammikuussa. Pilvisyys on lisääntynyt, mikä on vaikeuttanut revontulien bongaamista. Oppaat joutuvat ajamaan – ja aiheuttamaan lisää päästöjä – yhä pidempiä kilometrimääriä tarjotakseen turisteille taivaan väriloistoa. 

Epävarmuus elinkeinon ympärillä kasvaa. 

– Matka ei välttämättä ole turistin näkökulmasta ihan sitä, mitä on odotettu. Näitä odotuksia täytyisi sitten jotenkin kompensoida, matkailututkija Rantala kertoo.

Kuluttajista ympäri maailman on tullut yhä tietoisempia. Turisteja kiinnostavat niin ympäristö-, ihmisoikeus-, eläinoikeus- kuin vastuullisuuskysymykset. 

Päästöjen hillitsemisen ja Lapin matkailun välillä on ristiriita. Ulkomaisten turistien on lähes pakko lentää Lappiin. Joidenkin tutkimusten mukaan rikkaissa maissa kymmenen – tai jopa kaksikymmentä – prosenttia kasvihuonepäästöistä aiheutuu matkailusta. 

Professorin mukaan Lapin matkailua voidaan kehittää ympäristöystävälliseen, vastuulliseen suuntaan – ja niin on jo tehtykin. 

– Vielä 2000-luvulla joulumatkailussa oli yleistä, että Lapissa käytiin päiväseltään. Enää tällaista ei ole, viipymät ovat pidentyneet, Rantala avaa. 

Matkailun kehittäminen ympärivuotiseksi muuttaisi elinkeinoa kestävämmäksi. Tällöin esimerkiksi rakennusten käyttöaste kasvaisi eivätkä työpaikat olisi enää sesonkiluontoisia. 

Ala voi myös satsata siihen, että syntyneitä päästöjä kompensoidaan. 

– Esimerkiksi Sallassa matkailijat ja paikalliset yrittäjät ja vapaaehtoiset ovat yhdessä ennallistaneet suota. Kaikkea tällaista voisi jatkossa olla, Rantala pohtii. 

Bearhill Huskyn kennelillä Beets päästää kaksi pentua juoksemaan vapaasti aidatulla alueella. Täällä vastuullisuus on otettu tosissaan. Toimien lista on hengästyttävän pitkä sisältäen niin pieniä kuin suuria asioita.  

Ajoneuvot ovat aina kuin mahdollista sähköisiä, omat metsät on rekisteröity hiilinieluiksi, ajoreitit on suunniteltu paikallisten maanomistajien kanssa. Kädet pyyhitään kierrätettyihin puuvillapyyhkeisiin, jätteet kompostoidaan. 

Koirien hyvinvointiin satsataan. Mitään salaisia, hämäriä nurkkia kennelistä on turha etsiä. Turisteille myös kerrotaan toiminnasta ja eläinten hyvinvoinnista, eikä vain tarjota elämystä. Beets muistuttaa, että pohjoinen ei ole saari. 

– Jos me puhumme Lapin ja lappilaisen turismin tulevaisuudesta, tämän kaltaiset uudet eettiset ja moraaliset standardit, kuten eläinten kohtelu ja miten me käytämme eläimiä, tulevat yhä enemmän esiin, Beets sanoo. 

Olin vain niin onnellinen siitä, että saatoin hengittää.

Daniela Carpone

Ilmaston lämpeneminen voi tuoda joillekin alueille myös hyviä asioita. Se voi olla osaltaan ratkaisemassa kysymystä Lapin matkailun ympärivuotisuudesta.  

Viime kesänä äärihelteet koettelivat eteläistä Eurooppaa. Visit Rovaniemen Kärkkäisen mukaan oppaat raportoivat, että moni eurooppalainen turisti tuli pakoon kuumuutta tai jopa metsäpaloja. 

Napapiirilllä päiväseltään vieraileva italialainen Daniela Carpone on yksi heistä. Carpone matkusti Tornioon työkaverinsa ja ystävänsä luokse karkuun kotiseutunsa 35 asteen helteitä. Aiemmin Lappi oli naiselle tuttu kohde talvella. 

Ensimmäisenä Suomen-päivänä satoi vettä, mutta Carpone vietti aikaansa terassilla ja hengitteli raitista ilmaa. 

– Olin vain niin onnellinen siitä, että saatoin hengittää.

Lumentulo on vasta kaukainen haave, mutta Bearhill Huskyn työntekijät valjastavat koirat. Treenauskausi alkaa elokuussa ilmojen viilennettyä. 

Huskyt haukkuvat edelleen. Ainakin ne, jotka jäävät tällä ajokerralla häkkeihin. 

Tekemistä riittää ympäri vuoden, mutta Beets ja Butinova uskovat Lapin matkailun kesäkauteen. Heillä on ollut toiminnassa pyöräkärryjä ja mönkijöitä alusta asti. 

– Sekin on ymmärrettävää, että aluksi toiminta on tappiollista. Me teemme kesäisin yhden tai kaksi asiakasta päivässä. Eihän se tuota meille mitään, mutta jostain on aloitettava, Butinova sanoo. 

– Ei voi vain istua ja odottaa, että yhtäkkiä tulee täysiä ryhmiä.

Koirat lähtevät liikkeelle. Koko tienoo hiljenee kuin taikaiskusta. 

Juttu on julkaistu alun perin Suomenmaan lokakuun aikakauslehdessä.