Budjettiriihestä ei odotettavissa suuria muutoksia palkansaajan pussiin
Tavallisen palkansaajan tuloihin ja menoihin ei ole odotettavissa suuria muutoksia keskiviikkona jatkuvan hallituksen budjettiriihen ratkaisuista.
Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus sai riihen alla eräänlaisen lahjan, kun Työttömyysvakuutusrahaston hallitus päätti työttömyysvakuutusmaksujen alentamisesta. Tämä poisti hallitukselta painetta kompensoida maksuja veronkevennyksillä, ja näin ollen valtion budjettiin ei jouduta myöskään etsimään korvaavia tulonlähteitä haittaverojen puolelta.
– Verotuksen puolella ei ole odotettavissa kovin isoa pakettia, Sipilä sanoi budjettiriihen alkaessa tiistaina Kesärannassa.
Sipilän mukaan mahdolliset veroratkaisut painottuvat hallitusohjelman mukaisesti pieni- ja keskituloisiin. Keskusta on ajanut kuntaverotuksen perusvähennyksen korotusta.
Palkansaajien osalta työttömyysvakuutusmaksujen alennus olisi 0,4 prosenttiyksikköä. Euroissa se tarkoittaisi noin 320:tä miljoonaa euroa.
– Palkansaajien rahapussissa se ei oikein näy mitenkään, sillä veroprosentti pysyy samana kuin tänäkin vuonna, arvioi Veronmaksajain keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen.
Lehtisen mukaan työeläkemaksu nousee saman verran kuin työttömyysvakuutusmaksu laskee ja molemmat työnantaja ottaa suoraan palkasta päältä pois.
Ministereiden mukaan vaalikauden viimeisessä riihessä ei lähdetä törsäämään, vaan tiukka budjettikuri jatkuu ja aiemmin sovituista kehyksistä pidetään kiinni.
Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) ei vielä ottanut kantaa siihen, voidaanko myös alijäämää pienentää aiottua reippaammin työttömyysvakuutusmaksun alenemisen vuoksi. Pohjana oleva valtiovarainministeriön budjettiehdotus on 1,7 miljardia euroa alijäämäinen.
Orpon mukaan lopputulemaan vaikuttavat muun muassa tuoreet ennusteet talouden kehityksestä mutta myös se, millaisista menonlisäyksistä hallitus päättää.
– Tavoite on tietenkin se, että pidetään velkaantuminen niin pienenä kuin mahdollista, Orpo sanoi.
Hänen mukaansa kehyksen sisällä olisi nyt varaa noin 200 miljoonan euron menonlisäyksiin.
Hallituksen on tarkoitus sopia budjettiriihessä muun muassa keinoista kasvun ja työllisyyden parantamiseksi edelleen, maatalouden tukemisesta kuivuuden vuoksi ja toimista Itämeren tilan parantamiseksi.
Työttömyysvakuutusrahaston ratkaisu ei tiistaina syntynyt aivan kivuttomasti. Palkansaajajärjestöistä SAK ja STTK ajoivat pienempää alennusta kuin työnantajapuoli ja Akava, ja suurempaan päädyttiin äänin 9–5.
Näkemysero koski sitä, minkä verran puskuria halutaan nyt hyvänä aikana kerätä seuraavan taantuman varalle.
STTK:n puheenjohtaja Antti Palola oli erittäin pettynyt, että palkansaajien yhteistyö petti vakuutusmaksusta päätettäessä. Hänen mukaansa veroalennusinto ajoi yhden järjestön palkansaajajärjestöjen yhteistyön edelle ja työnantajien leiriin. Palola sanoi tiedotteessa, että pidemmällä tähtäimellä rintamakarkuruudesta kärsivät kaikki palkansaajat.
Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder ihmetteli keskustelua, että päätös olisi ollut vastuuton.
– Maksurasitusta ei haluttu nyt suuremmaksi meidän jäsenille ja muille suomalaisille palkansaajille. Samalla huolehditaan kyllä Työttömyysvakuutusrahaston puskurista, joka varmasti on aika täynnä 2020 viimeistään, Fjäder sanoi STT:lle.