Bryssel voi tuntua paperinmakuiselta työpaikalta, mutta kolme nuorta päätti kokeilla – "Hyödyttää varmasti elämässä"
Uskaltaisinko minä? Se kysymys kävi Sofia Tuovisen mielessä, kun hän näki Facebookissa ilmoituksen, että Euroopan parlamentissa vaikuttavaan Renew Europe -ryhmään haetaan harjoittelijoita. Suomalaispuolueista Renewiin kuuluvat keskusta ja RKP.
Tuovista mietitytti etenkin se, riittääkö hänen englannin kielen taitonsa ulkomailla työskentelyyn.
Hän kuitenkin haki paikkaa ja tuli valituksi. Viiden kuukauden harjoittelu Brysselissä Belgiassa alkoi helmikuussa.
Tehtäväkenttä on ollut laaja. Siihen on kuulunut valiokuntatyöskentelyä, raporttien tekemistä, ryhmän kantojen ja mielipiteiden valmistelua, taustatiedon etsintää.
Politiikkatieteitä Lapin yliopistossa opiskeleva Tuovinen sanoo viihtyneensä. Ja englantikin on sujunut. Itse asiassa Tuovinen sanoo huomanneensa, että suomalaisten englannin kielen lähtötaso on eurooppalaisittain verrattuna ihan hyvä.
– Kun ihmisiä on eri maista, osa ei osaa englantia lainkaan, osa puhuu sitä hieman ja osa puhuu sitä pelkästään. Olen huomannut, että englannin käyttäminen helpottuu sitä mukaa, kun sitä käyttää.
Euroopan parlamentti on valtava kokonaisuus, joka työllistää Brysselissä ja Strasbourgissa tuhansia ihmisiä.
Virkamiesten, avustajien ja asiantuntijoiden seassa tekevät työtään myös lukemattomat harjoittelijat, jotka sisällyttävät työjaksonsa osaksi yliopisto-opintojaan.
Harjoittelijapaikkoja voi löytää parlamentista hyvin monesta paikasta. Yleensä harjoittelujaksot ovat useamman kuukauden mittaisia.
Monilla mepeilläkin on omat harjoittelijansa. Suvi Mäkeläinen aloitti huhtikuussa europarlamentaarikko Mauri Pekkarisen (kesk.) harjoittelijana, Venla Luttinen on ollut helmikuusta lähtien europarlamentaarikko Elsi Kataisen (kesk.) tiimissä.
Mäkeläinen opiskelee sosiaalipolitiikkaa Tampereen yliopistossa, Luttinen metsätiedettä Helsingin yliopistossa.
Molempien tehtäviin on kuulunut muun muassa tiedonhakua, viestintää, kokousten seuraamista, käytännön tehtäviä, mepin kalenterin ylläpitoa ja tapaamisten järjestelyä.
Molemmat päätyivät harjoittelijaksi EU-parlamenttiin Tuovisen tapaan hieman sattumalta.
– Monet nuoret Suomessa eivät välttämättä edes tiedä, millaisia harjoittelu- ja uramahdollisuuksia täällä on, Mäkeläinen sanoo.
Harjoittelujaksoillaan Tuovinen, Mäkeläinen ja Luttinen ovat saaneet sukeltaa ihan kunnolla EU-politiikan maailmaan.
Yksi näkyvimpiä teemoja on tietenkin ollut Ukrainan sota. Kaikesta kamaluudestaan huolimatta se on tarjonnut mielenkiintoisen tulokulman seurata, miten päätöksenteko EU-tasolla etenee.
Julkisuudessa päätöksistä nähdään usein vain lopputulos. Kolmikko kokee harjoittelijana päässeensä aitiopaikalta seuraamaan, mitä kaikkea taustalla tapahtuu. Loppumattomat neuvottelut ja väännöt ovat tulleet tutuiksi.
– Euroopassa tehdään tällä hetkellä todella isoja muutoksia ja päätöksiä. Tuntuu, että saan olla ihan päätöksenteon ytimessä, Mäkeläinen pohtii.
Luttisen mukaan konkreettinen tekeminen on tuntunut myös rauhoittavalta, kun uutiset Ukrainasta ovat olleet niin järkyttäviä.
– Tässä näkee sen prosessin, miten asiat etenevät kohti toimia, joilla on oikeasti merkitystä. On helpottavaa olla osa sitä prosessia eikä vain lukea kotona uutisia ja ahdistua niistä.
Euroopassa tehdään tällä hetkellä todella isoja muutoksia ja päätöksiä. Tuntuu, että saan olla ihan päätöksenteon ytimessä.
Suvi Mäkeläinen
Uusien asioiden määrä on kolmikon mukaan EU-harjoittelussa valtava. Käsiteltävät aiheet ovat laajoja, ja usein niiden omaksumiseen on aikaa vähän. Oman aikansa vie sekin, että ymmärtää kaikki yhden kokonaisuuden taustalla vaikuttavat asiat.
Tuovinen, Mäkeläinen ja Luttinen kuitenkin kokevat sen rikastuttavaksi asiaksi. Oma tietotaso ja osaaminen kehittyvät koko ajan. Työilmapiiri on hyvä ja kokeneemmilta saa aina apua.
– Välillä tuntuu, että joku yksittäinen asia on kuin yliopiston kuukauden mittainen kurssi pikakelattuna. Lyhyessä ajassa oppii niin paljon, Luttinen nauraa.
Liian vaikeaksi tai kuormittavaksi kolmikko ei työtään ole kokenut.
– Olen täällä huomannut, että vaikka moni asia tuntuu ennakkoon tosi monimutkaiselta, niin lopulta niitäkin ovat olleet tekemässä tavalliset ihmiset. Asioista pääsee aina selville. Tärkeintä on se, että on halua oppia uutta, Mäkeläinen pohtii.
Kaupunkina Bryssel on kolmikon mukaan hieman kaksijakoinen. Toisaalta se on hälyisä suurkaupunki, jossa on paljon ruuhkia, meteliä ja vilinää, toisaalta siellä on paljon nähtävää ja koettavaa, vehreitä puistoja ja mielenkiintoista eurooppalaista tunnelmaa.
Työpäivät parlamentissa venyvät välillä sen verran pitkiksi, että arkisin kaupungin kokemuksille ei kovin paljon jää aikaa.
Toisinaan harjoittelijat menevät työpäivän jälkeen ulos syömään työkavereiden kanssa. Se on hyvä tilaisuus tutustua myös muista maista tuleviin harjoittelijoihin ja avustajiin.
– Mutta kyllä täällä vapaa-ajallekin on aikaa. Varsinkin viikonloppuisin ehtii tehdä kaikenlaista mukavaa, Mäkeläinen sanoo.
Etu on sekin, että Brysselistä pääsee nopeasti myös muualle. Muutaman tunnin junamatkan jälkeen voi olla jo Saksassa tai Ranskassa. Lontooseenkin menee vain pari tuntia.
– Junamatkustaminen on aika edullista ja yhteydet ovat sujuvia, Luttinen sanoo.
Joku yksittäinen asia saattaa olla kuin yliopiston kuukauden mittainen kurssi pikakelattuna. Lyhyessä ajassa oppii niin paljon.
Venla Luttinen
Harjoittelustaan Tuovinen, Mäkeläinen ja Luttinen uskovat hyötyvänsä paljon myös tulevia työuriaan ajatellen.
Tuovisen mukaan syvälliselle EU-tuntemukselle on käyttöä monissa työpaikoissa Suomessa. Esimerkiksi monet hankkeet saavat rahoituksensa EU:lta.
– Ei siitä varmasti haittaakaan ole, jos ymmärtää EU-prosessia kokonaisvaltaisemmin, Tuovinen naurahtaa.
Harjoittelijan tehtävistä jää Mäkeläisen ja Luttisen mukaan käteen myös paljon sellaista, jota tarvitaan EU-asioiden tai politiikan ulkopuolellakin.
Mäkeläinen kokee oppineensa erityisesti isojen asiakokonaisuuksien haltuun ottamista, kansainvälisessä ympäristössä työskentelemistä ja päätöksenteon prosessin hallitsemista. Niille taidoille on käyttöä lähestulkoon missä vain.
– Myös verkostot on varmasti sellainen, mitä täältä paljon saa. Ainakin tietää, mihin kannattaa missäkin asiassa olla yhteydessä.
Luttisen mukaan harjoittelijan kokemus on opettanut paljon neuvottelutaitoja, vaikuttamista ja yhteistyötä.
– Paljon olen saanut näkemystä siitä, miten vaikuttamista tai neuvottelemista kannattaa tehdä tai ei kannata tehdä. Se hyödyttää varmasti elämässä ylipäätään.
Ei siitä varmasti haittaakaan ole, jos ymmärtää EU-prosessia kokonaisvaltaisemmin.
Sofia Tuovinen
Entä voisiko kolmikko ajatella tekevänsä työuran EU-tehtävissä Brysselissä? Suomalaisillekin on siellä tarjolla useita mielenkiintoisia pestejä.
– Saa nähdä. Olen kaikelle avoin, Mäkeläinen sanoo.
Hänen mukaansa mahdollisuuksia saattaisi olla runsaastikin, sillä moni suomalainen EU-virkamies on lähiaikoina jäämässä eläkkeelle.
– Meillä on maatila Karttulassa, joten en ehkä ole palaamassa tänne töihin, Luttinen puolestaan sanoo.
Tuovinen sen sijaan voisi sitäkin vaihtoehtoa pohtia ihan aidosti, että Brysselistä avautuisi ainakin jokin 5–10 vuoden työura.
– Ensin pitää kuitenkin neuvotella aviomiehen kanssa, hän nauraa.