Brittikenraali: USA tuli "hattu kourassa" pyytämään apua Afganistaniin
Britannian armeijan entinen komentaja, kenraali David Richards on vastannut kipakasti Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin perättömiin väitteisiin koskien Afganistanissa palvelleita eurooppalaisjoukkoja.
Vuonna 2004 amerikkalaisilla oli vaikeuksia hallita muuta kuin Itä-Afganistania, joten he tulivat ”hattu kourassa Naton luokse pyytämään apua”, Richards sanoo The Timesille.
Richards johti kansainvälisiä Isaf-joukkoja Afganistanissa toukokuusta 2006 helmikuuhun 2007.
– Niin rikkaita ja vaikutusvaltaisia kuin amerikkalaiset ovatkin, 2000-luvulla he olivat valtavan kuormitettuja, Richards toteaa. Osasyynä tähän oli vuonna 2003 alkanut Irakin sota.
Trump herätti perjantaina kiivasta keskustelua väittämällä, ettei Amerikka ”koskaan tarvinnut” Natoa Afganistanin hyökkäyksen ja miehityksen aikana. Hän syytti Nato-joukkoja siitä, että ne pysyttelivät ”hieman takana, hieman poissa etulinjasta”.
Brittiläiset veteraanit, kaatuneiden omaiset poliitikot ja pääministerin kanslia ovat tyrmänneet Trumpin kommentit. Samoin teki Tanskan pääministeri Mette Frederiksen lauantaina.
Laajimmillaan Isaf-joukoissa oli yli 130 000 sotilasta 51 eri maasta. Vuonna 2010 Afganistanissa oli 10 000 brittisotilasta, mikä teki heistä Naton toiseksi suurimman sotilasosaston Yhdysvaltain 100 000 sotilaan jälkeen.
Koko Afganistanin-operaation aikana Britannia menetti 457 työntekijää, ja yli 2 000 brittiä haavoittui. Yhdysvallat menetti yli 2 400 sotilasta. Jokaista kahta kaatunutta amerikkalaista kohden kuoli yksi liittolaismaan sotilas.
Alkuvuodesta 2006 brittijohtoinen esikunta otti komentoonsa joukkojen laajentamisen amerikkalaisten hallitsemasta idästä muualle maahan. Richardsin mukaan syynä oli se, että ”amerikkalaisilta loppuivat joukot”.
– Amerikkalaiset olisivat voineet selvitä siitä itse, sitä en epäile, mutta he tekivät jo tuolloin 15 kuukauden komennuksia – moraali ei ollut kovin korkealla.
Richardsista tuli tuolloin ensimmäinen ei-amerikkalainen, joka komensi amerikkalaisia joukkoja sotilasoperaatiossa sitten toisen maailmansodan.
Saksalaiset ottivat vastuun pohjoisesta ja italialaiset lännestä. Britit puolestaan ottivat yhdessä kanadalaisten, hollantilaisten ja romanialaisten kanssa vastuun vaativimmista alueista etelässä.
Richards tyrmää myös Trumpin väitteen siitä, että eurooppalaiset olisivat vältelleet etulinjaa. Afganistanissa joukot toimivat eristetyissä tukikohdissa, joissa he olivat usein kapinallisten piirittämiä.
– Talibanilla oli usein aloite, koska he asuivat kansan keskuudessa. Meidän piti etsiä heidät; he löysivät meidät aina, Richards kertoo The Timesille.
– Kävimme rajuja taisteluita, jotka kestivät kaksi tai kolme päivää, kun kourallinen brittisotilaita joutui puolustamaan tukikohtaansa tavalla, joka muistutti toista maailmansotaa.
Syyskuussa 2006 käytiin Panjwaiin taistelu, joka oli Isaf-historian merkittävin operaatio. Amerikkalaiset, hollantilaiset, romanialaiset, kanadalaiset ja brittiläiset sotilaat taistelivat siellä rinta rinnan.
– Ilman Nato-joukkoja amerikkalaiset olisivat kyenneet vain kineettiseen [suoraan hyökkäykseen perustuvaan] sodankäyntiin, Richards toteaa.
– Me tarjosimme joukkoja paikkoihin, joihin he eivät olisi koskaan päässeet, koska heillä ei yksinkertaisesti ollut riittävästi miehiä tai resursseja.