Asiantuntijat eivät ole huolissaan, vaikka teollisuuden tilausten arvo on laskenut – "Talous elpyy loppuvuotta kohden"
Teollisuuden uusien tilausten arvo väheni huhtikuussa 16,9 prosenttia vuoden takaisesta, kertoo Tilastokeskus. Laskua näkyi kaikilla teollisuuden päätoimialoilla. Uusien tilausten arvo tuli alas myös maaliskuussa, jolloin se laski 4,6 prosenttia edellisvuodesta.
Tammi-huhtikuun aikana tilaukset vähenivät 6,4 prosenttia verrattuna vastaavaan aikaan viime vuonna.
Asiantuntijoita tilanne ei kuitenkaan huoleta.
– En ole tästä ollenkaan huolestunut. Olemme maaliskuun ennusteessa laskeneet sen varaan, että toisella ja kolmannella neljänneksellä kehitys on heikompaa. Talous elpyy loppuvuotta kohden, sanoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tutkija Birgitta Berg-Andersson.
Tilauskantatiedot ennakoivat Berg-Anderssonin mukaan kuitenkin tulevaa kehitystä, eivätkä tilaukset ole vähentyneet määrältään niin paljon kuin arvoluvut antavat ymmärtää. Tilausten arvonpudotus ennakoi kuitenkin sitä, että tulevien kuukausien tuonti- ja vientiluvut ovat myös heikommat.
Samoilla linjoilla on Työn ja talouden tutkimus Laboren ennustepäällikkö Ilkka Kiema.
– Eihän tämä hyvä uutinen ole, mutta en sano, että olisin äärimmäisen huolissani.
Hän sanoo, että tilausten arvon heikkenemisen seuraukset riippuvat vahvasti yksittäisten yritysten tilauskannasta. Jos heikko tilanne jatkuu pidempään, sen vaikutukset alkavat näkyä tuotannossa.
Kiema muistuttaa, että voimakkaat heilahtelut ovat kuukausitasolla tyypillisiä, koska arvoltaan suuriakaan tilauksia ei jaeta pidemmälle ajanjaksolle, vaan ne kohdistetaan tilastoitavalle kuukaudelle sellaisenaan.
– Ei kannata liikaa tuijottaa yksittäisen kuukauden lukuihin, mutta kyllähän se jonkinlaisesta hiljenemisestä johtuu, että euroalueella joudumme niin sanotusti tekniseen taantumaan eli bruttokansantuote on alle nolla prosenttia kahdelta kvartaalilta, Kiema jatkaa.
Asiantuntijoiden mukaan vientivetoisen Suomen tilanne seurailee kansainvälisiä suhdanteita.
– Euroopassa suhdannekehitys hiipuu, ja Eurostatin uusimmat tilastot näyttävät nollakasvua alkuvuodelle, Kiema sanoo.
Suomen vienti koostuu pitkälti investointituotteista, mikä tekee teollisuuden aloista suhdanneherkkiä.
– Uusia investointeja ei päätetä huonoina aikoina, eli tämä kertoo tilapäisestä hiljenemisestä nimenomaan investointituotteiden alalla, Kiema jatkaa.
Berg-Anderssonin mukaan vienti sakkaa erityisesti Saksan ja Ruotsin vuoksi. Ne ovat molemmat Suomelle tärkeitä vientimaita.
– Niissä bruttokansantuote supistuu tänä vuonna. Se aiheuttaa sen, että meidän kysyntämme on normaalia pienempää, Berg-Andersson sanoo.
Huhtikuun osalta tilausten arvo tippui eniten metalliteollisuudessa, jossa laskua tuli 19,4 prosenttia vuoden takaiseen.
Berg-Andersson toteaa, että kausitasoitetussa tilastossa samanlaista laskua ei kuitenkaan näy, vaan huhtikuu on linjassa tammi-helmikuun lukemien kanssa.
– Kausitasoitetussa kuvassa ei näy samaa radikaalia pudotusta kuin kausitasoittamattomassa, Berg-Andersson sanoo.
Osaltaan arvonlaskua selittävät metallien jalostuksen hinnat, jotka ovat kääntyneet laskuun. Berg-Andersson selittää, että hinnat kehittyvät samassa tahdissa tuottajahintojen kanssa, jotka nekin ovat olleet korkealla jo pidemmän aikaa.
– Metallinjalostuksen hinnat ovat olleet todella todella poikkeuksellisen korkeat viimeisen vuoden ajan. Nyt vientihinnat ovat vähentyneet 17 prosenttia vuoden takaisesta, Berg-Andersson jatkaa.
Kaiken kaikkiaan Berg-Andersson ei näe syytä huoleen myöskään metalliteollisuuden osalta. Hän muistuttaa, että laskua on uusien tilausten arvossa, ei määrissä.
– Ei mitenkään hälyttävää. Tuotantoluvut huhtikuussa ovat edelleen todella hyvät.
Kiema pohtii, että suhdanneherkässä vientiteollisuudessa tilanne voi kääntyä nopeastikin.
– Kun nimenomaan metallin puolella on investointitavaroita, tietysti se voi sitten parempina aikoina äkkiä piristyäkin uusien tilausten myötä, Kiema sanoo.
Kemianteollisuudessa uudet tilaukset vähenivät huhtikuussa 17,6 prosenttia vuoden takaisesta. Laboren Kiema tarkastelee asiaa toimialakohtaisen trendisarjan kautta.
– Siitä näemme, että koronakriisin jälkeen käyrät ovat menneet vahvasti ylöspäin ja on tullut käänne alaspäin. Vähemmän selkeä käänne (alaspäin) on kemianteollisuudessa ja isompi metalli- ja paperiteollisuuden puolella, Kiema sanoo.
Berg-Andersson sanoo, että kemianteollisuuden pudotus selittyy viime vuoden puolivälistä lähtien alaspäin suuntautuneilla tuotantoluvuilla.
– Huhtikuussa tuotanto putosi jälleen. Kemianteollisuus on toimiala, joka ennakoi tulevaa kehitystä, koska kemianteollisuuden tuotteita käytetään muilla toimialoilla, Berg-Andersson sanoo.
Samalla kemianteollisuuden vientihinnat ovat laskeneet voimakkaasti.
– Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden hinnat lähtivät jo yli puoli vuotta sitten laskuun, ja huhtikuussa laskua tuli 10 prosenttia vuoden takaisesta, Berg-Andersson jatkaa.
Yksi keskeinen tekijä on heikko taloustilanne Ruotsissa, joka on Suomen kemianteollisuuden yksi tärkeimpiä vientimarkkinoita.
– Myyntimahdollisuudet sinne ovat tavanomaista huonommat.
Paperin sekä paperi- ja kartonkituotteiden toimialan osalta yritysten saamien uusien tilausten arvo oli huhtikuussa 7,3 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin.