Annika Saarikko luotsaa keskustan kampanjaa toiveikkaana – "Vaalit ratkotaan loppumetreillä"

Eduskuntavaalit

Nyt ei kannata jäädä vain katsomaan, miten keskustan käy, puolueen puheenjohtaja Annika Saarikko viestittää. 

– Jos haluaa maassa vastuuseen maltillisen keskivoiman, joka tekee ratkaisuja, sitten pitää äänestää sitä.

Torstai on touhua täynnä. Saarikko saapuu haastatteluun suoraan palaverista keskustan puoluetoimistolta, iltapäivällä on eduskunnan kyselytunti. Mielen päällä ovat totta kai tulevat eduskuntavaalit, suomalaisen kansanvallan tähtiottelu. Seuraava viikonloppu kuluu vaalikentillä ihmisiä tavaten ja keskustaväkeä tsempaten. 

Saarikko listaa kolme syytä, miksi keskustaa kannattaa äänestää huhtikuun 2. päivänä pidettävissä vaaleissa. 

– Yksi: Mikään muu puolue ei varmimmin ja viimeiseen mieheen ja naiseen ole seisomassa koko Suomen puolella. Jos maaseudun, maakuntien ja koko Suomen asia on tärkeä, ainoa vaihtoehto on äänestää keskustaa.

– Toinen syy on kannanotto sen puolesta, tarvitseeko tämä maa ratkaisuhakuista keskivoimaa. Annetaanko Suomen valua ääripäihin ja kaivautua poteroihin vai tarvitaanko keskitietä.

– Kolmantena meidät erottaa selkeästi muista omavaraisuuden ja huoltovarmuuden asia. Turvallisuus pitää nähdä laajemmin kuin vain maanpuolustuksena. 

Vaalityön puurtajia Saarikko kannustaa loppukiriin. 

– Vaalit ratkotaan loppumetreillä. Näin on käynyt joka ikinen kerta ainakin minun aikanani. Isotkin muutokset tapahtuvat ihan viimeisinä viikkoina.

Olen huomannut, että en pelkää mitään politiikassa.

Pankolta pois ja vaikuttamaan on lähdettävä koko Suomessa. Jokainen voitettu ääni ratkaisee, Saarikko sanoo.  

Puheenjohtaja tietää tämän vahvan omakohtaisesti. Hän pääsi eduskuntaan vuonna 2011 aivan täpärästi. 

– Se on paras mahdollinen lähtökohta tulla edustamaan kansaa. 11 äänen ero on opettanut kunnioittamaan jokaista kohtaamista ja kansanvaltaa. Jokainen ääni on yhtä arvokas.

Saarikko kertoo kokevansa jotakin syvästi keskustalaista kansanvallan puolustamisessa. Keskustan kohta 120-vuotias historia antaakin tähän vahvaa selkänojaa. 

– Se on minulle läpi koettuja isoja arvoja, joiden eteen teen työtä. Aatteen juurissa on voimakas leima, ja se on tullut omakohtaisesti arvokkaaksi.

Huhtikuun vaaleissa keskusta kykenee olemaan vastavoima kaikille muille puolueille, puheenjohtaja uskoo. 

– Keskusta haastaa keskellä olemisella ja koko Suomen asialla kaikki muut, Saarikko tiivistää. 

– Ratkaisevaa ei ole, voittaako kokoomus, SDP vai perussuomalaiset, kuten tämän hetken gallupit näyttäisivät. Kellekään näistä koko Suomen asia ei ole ykkösasia.

Talouden ja turvallisuuden Saarikko nostaa vaalien ydinkysymysten kärkeen. Samoin keskustalle käy puheenjohtajan mukaan mainiosti myös se, että vaalit käydään koulutuksen ja kotien vaaleina. 

– Kun kodeissa voidaan paremmin, kouluissakin voidaan paremmin. Opettajan taakka kasvaa liian suureksi, jos vanhemmuus ei saa tukea. Täytyy varmistaa, että perheet saavat tarvitsemansa avun jo aivan varhaisina vuosina, Saarikko avaa.

– Koulussa on kyse paluusta perusasioihin, kriittiseen arvioon siitä, ovatko kaikki uudistukset digitaalisuuteen ja avoimiin oppimisympäristöihin sekä inkluusio vieneet peruskoulun tavoitteita oikeaan suuntaan. Meidän mukaamme näin ei ole tosiasiassa käynyt, vaikka asiat ovat paperilla näyttäneetkin hyvältä.

Kun ikäluokat pienenevät, yhteiskunnalla ei ole varaa yhteenkään syrjäytyneeseen nuoreen. 

– Kun lapsia on vähän, jokaisesta on pidettävä parempi huoli. Se on myös raaka taloudellinen fakta. Inhimillisestä puolesta puhumattakaan. Mikään lisäresurssi koulutukseen ei riitä, ellei kodeissa voida paremmin, Saarikko ilmaisee huolensa. 

Talouteen Saarikolla on istuvana valtiovarainministerinä erinomainen näköalapaikka. Keskustan viesti näissä vaaleissa on kasvun viesti. 

– Vain leikkaamalla emme nouse, vaikka sitäkin tarvitaan.

Keskustaa erottaa muista puolueista talouspolitiikassakin se, että keskusta tietää kasvun kumpuavan koko maasta, Saarikko huomauttaa. Suuret investoinnit energiaan tai metsäteollisuuteen tulevat todeksi maakuntien Suomessa. Keskustan esitys erityistalousalueista pyrkii tuomaan kasvua kaikkialle ja kaikkialta. 

Saarikko pitää tärkeänä, että suomalaiset tietävät ennen vaaleja, mikä Suomen taloustilanne on.  

Jos korkojen nousu on vakavaa asuntovelallisille, on se sitä myös valtiolle. 15 vuotta Suomi on velkaantunut, ja kaikki puolueet ovat olleet velkaa ottamassa. Yksinomaan koroista tulee seuraavan vaalikauden lopussa neljän miljardin euron lasku. 

Tärkeää suomalaisten on Saarikon mukaan tietää myös valtiovarainministeriön näkemys tulevan vaalikauden alijäämästä, viivan alle jäävästä miinuksesta. 

– Haasteet pystytään kyllä hoitamaan, mutta se tarkoittaa vaikeita päätöksiä.

– Huoli velasta on suomalaisilla tutkitusti kova, mikä on hyvä asia. Eurooppalaisittain se ei ole itsestäänselvyys. Muut ovat tottuneet velkaan, me emme.

Keskustalaiset ovat laajasti ihmetelleet muiden puolueiden intoa sysätä miljardeja uusiin raidehankkeisiin suurten kaupunkien välisen kulun nopeuttamiseksi. Saarikkokin tyrmää Suomi-radat ja tunnin junat. 

– Ei ole niiden aika. Aluekehityksen ja arjen näkökulmasta on oikein ja kohtuullista, että Suomen varat käytetään olemassa olevan verkon kunnostamiseen ja ylläpitoon. Jokaisena routaisena talvipäivänä syntyy uutta korjausvelkaa.

Viimeiset vuodet ovat opettaneet, että mitä tahansa voi tulla vastaan, Saarikko toteaa. 

– Olen huomannut, että en pelkää mitään politiikassa. Omassa elämässä kaikilla on pelkoja esimerkiksi läheisten puolesta, mutta politiikassa en pelkää.

Uskallusta ja valmiutta uuden edessä on tarvittu. Hallituksen sisäiset väännöt ovat olleet raskaita. Saarikko ei tätä peittele. Perinteiselle punamulta-ajattelulle ei ollut katetta, ja vihreän sävyeroista keskustajohtaja on ollut ”mahdottoman turhautunut”. 

– Vihreiden vasemmistolaistuminen hätkähdytti. Ympäristölinjaukset tiedettiin, mutta talouspolitiikka hätkähdytti.

Raskaimpana asiana hallituskaudesta Saarikko tulee muistamaan loputtomat väännöt taloudesta, työmarkkinoista ja luonnonvaroista. 

– Paljon raskaampaa on sittenkin vääntää pienistä yksityiskohdista, joissa ideologiat nousevat voimakkaasti pintaan. Sitä en jää kaipaamaan.

Kun SDP:n talouslinjausta näihin vaaleihin katsoo, se jo itsessään kertoo Saarikon mielestä suomalaisille luontevimmin, miksi keskustalla on ollut vaikeaa päähallituspuolueen kanssa. Vastaavasti hän ei ymmärrä sitäkään, miten oppositiossa ollut kokoomus kosiskelee vaikean ajan vaaleissa hyvätuloisten veronalennuksilla. 

Päällimmäiseksi perinnöksi hallituskaudesta jäävät silti ehkä hyvät asiat. 

– Kaikesta on kuitenkin kyetty sopimaan, ja esimerkiksi alueiden Suomen asiaa on tällä kaudella pystytty edistämään yllättävän hyvin. Keskittäjävoimat ovat pysyneet koloissaan kumppaneissakin, Saarikko nyökkää. 

Hallitus onnistui kriisien keskelläkin viemään suuria uudistuksia läpi, Saarikko iloitsee. Oppivelvollisuus, sote sekä perhevapaat saatiin uudistettua. Suomalaisista kertoo hyvää, että koronarajoitusten keskelläkin luottamus viranomaisiin säilyi. 

Maakuntapohjalta uudistettu sote on kauaskantoinen uudistus, jota Saarikko erityisesti haluaa korostaa. Hyvinvointialueiden vastuulla olevat asiat puhuttavat vaalikentillä paljon, sillä ne ovat lähellä ihmisten arkea. 

– Mehän tavoittelemme Suomea, jossa ratkaisu Nato-jäsenyydestä ei vaikuta arkipäiväiseen elämäämme. Mutta alueuudistus vaikuttaa hyvinkin arkisiin asioihin, kuten parin sadan tuhannen ihmisen työpaikan arkeen, keskustajohtaja sanoo. 

Saarikko on iloinen, että on saanut vaikuttaa ja myös onnistua sekä ministerinä että puoluejohtajana. 

– Tähän hallitukseen ja vastuuvuosiin on liittynyt myös etuoikeutettuna olemisen kokemusta. On ollut hyvä syy tehdä pitkä päivä. Onnistumisiakin on. Aluevaaleissa onnistuminen lämmittää erityisesti.

Keskustan kannatus on silti edelleen historiallisen alhaista. Tästä Saarikko kertoo kantavansa vastuunsa. 

– Ei voi ajatella, että suomalaiset olisivat väärässä. Voin tehdä kaikkeni, että luottamus palautuu, mutta ei minulla ole valitusosoitetta. Kunkin puheenjohtajan on kannettava vastuu. Päästän itseni liian helpolla, jos haen syitä edeltäjieni ratkaisuista tai etelän median käytöksestä.

Vaalit tulevat, ja Saarikko nauttii mahdollisuudesta kertoa toreilla, mitä juuri keskusta on ja mitä keskusta tahtoo. Hallituksen puolustaminen ei ole ollut aina mukavaa, sillä silloin pitää selittää ”pyöristettyjä lopputuloksia”, jotka ovat summa monen puolueen kannoista. 

– Keskustalla on ollut selittäjän paikka.

Keskustan vaaliohjelmaan Saarikko on erittäin tyytyväinen. 

– Kymmenen kohdan lupausten listamme näyttää juuri siltä keskustalta, jota minun on helppo ja hyvä johtaa. Se näyttää tutulta ja omalta.

Puolueen johtaminen on äärettömän vaikeaa, Saarikko myöntää. Puheenjohtajan pitää tietää, mistä saa voimansa vaikeisiinkin vaiheisiin, ja Saarikko tuntuu tämän tietävän. 

– Luulen, että voimavarani on kyky palautua. Yhdet pidemmät yöunet väliin tai yksi rauhallinen pyhäpäivä kotosalla auttavat. Lataudun maalla Oripäässä perheen kanssa, ulkohommilla, leipomalla tai lasten kanssa kirjoja lukemalla.

Saarikko kiteyttää arvonsa sanaan ”toiveikkuus”. 

– Toivon, että arvojani kuvaa puolueen vaalislogan, ”Eteenpäin!”. Rakennun toiveikkuudesta. Se on sekä teko että toimintatapa että elämänasenne, arvo itsessään. 

Saarikolle perinteet ovat tärkeitä, eikä uudistusmielisyys sulje niitä pois. 

– Uudistaminen voi pitää sisällään myös rohkeuden puolustaa hyvää olemassa olevaa. 

Saarikko toivoo, että hänelle kuten keskustallekin läheisistä arvoista myös paikallisuus ja kohtuus nähtäisiin ratkaisuina tähän aikaan. 

– Teema kestävästä kuluttamisesta ja materian ylivallan vastustaminen ovat vanhemmiten korostuneet ajatuksissani. Paikallisuus tarjoaa ratkaisuja myös ilmastokriisiin ja luontokatoon.  

– Paikallisuuden arvon koen vuosi vuodelta rakkaammaksi. Sen koen joka kerta Suomea kiertäessäni. Paikallisten päättäjien puurtamisen merkitys ja läsnäolo ihmisten arjessa näkyvät.

Haastattelu on julkaistu alun perin Suomenmaan aikakauslehdessä maaliskuussa 2023. Lehden voit tilata täältä. Digilehden irtonumeron voit ostaa täältä.