Analyysi: Kokoomus vedätti Vapaavuorella ykköseksi, kaupunkeja maalattiin vihreällä
Helsingissä käytyä ”pormestarivaalia” soimattiin pitkin matkaa muissa puolueissa vedätykseksi, tietenkin hieman klassisessa kettu ja pihlajanmarjat -hengessä.
Enää ei tarvitse spekuloida sillä, oliko kokoomuksen taktiikka oikea. Jan Vapaavuori vetonaulanaan kokoomus jyräsi Helsingissä ja koko maassa ykköseksi, ja imi siinä sivussa hapen monelta muultakin puolueelta.
Vihreiden pormestariehdokkaasta Anni Sinnemäestä ei ollut henkilökohtaisella äänimäärällään Vapaavuorelle vastusta. Puolue menestyi kuitenkin erinomaisesti ja on vaalien suuri voittaja 12,3 prosentin tuloksella.
Kun äänistä oli laskettu lähes 98 prosenttia, kokoomuksen tulos oli 20,6 prosenttia. SDP:n osuus oli 19,4 prosenttia ja keskustan 17,8 prosenttia.
Vihreät vahvisti asemiaan monissa isoissa kaupungeissa tuntuvasti. Jyväskylässä puolue nousi peräti ykköseksi.
Kaupunkien valtauksella voi olla vielä iso merkitys, kun valtaa jaetaan seuraavissa eduskuntavaaleissa.
Oman leimansa vaalitulokseen luo se, että kolmesta suurimmasta kuntapuolueesta kaikki menettivät kannatustaan, kaikkein eniten ykköspaikkansa pitänyt kokoomus.
SDP:lle vaalitulos oli pettymys. Vasta uudelle kolmivuotiskaudelle valittu puheenjohtaja Antti Rinne ei onnistunut oppositioasemasta nostamaan puoluettaan edes edellisten kuntavaalien tulokseen.
Niukkaa tappiota ikävämpää demareille on, että nyt Rinteen myllyttäminen julkisuudessa jatkuu, ja luultavasti ennen pitkää yltyy jälleen puolueen sisälläkin.
Kaiken päälle edessä ovat presidentinvaalit, joissa niissäkin SDP on suurissa vaikeuksissa entisen demarijohtajan Jutta Urpilaisen kieltäydyttyä ehdokkuudesta.
Pettymys vaalitulos oli myös keskustalle, jota pääministeripuolueen asema on alkanut painaa. Keskustan vaalivalvojaisissa masensi myös Helsingin vaalitulos, kun ennestäänkin vähäväkinen valtuustoryhmä kutistui kolmanneksella.
Keskustan Helsingin ykkösehdokas Laura Kolbe vaatikin vaalivalvojaisissa, että puolueen on panostettava kaupunkeihin ja näkyvyyteen niissä.
Nyt käydyistä kuntavaaleista ei kannata kuitenkaan tehdä vielä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä tulevia eduskuntavaaleja ajatellen. Niihin on vielä kaksi vuotta ja välissä ovat vielä sekä maakunta- että presidentinvaalit.
Nykyisen hallitusyhteistyön näkökulmasta vaalien huonoin uutinen saattoi olla perussuomalaisten surkea tulos.
Puolueen seuraava puheenjohtaja – joko nykyinen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho tai europarlamentaarikko Jussi Halla-aho – joutuu tosissaan miettimään puolueen siirtämistä oppositioon pelastaakseen sen nöyryytykseltä seuraavissa eduskuntavaaleissa.
Timo Soinin 20-vuotisen puoluejohtajauran päättyminen mahalaskuun saattaa vain vahvistaa jonkinlaiseksi anti-Soiniksi itsensä asemoineen Halla-ahon asemia puheenjohtajakisassa.