Siitepölytiedotus vaakalaudalla rahapulan takia
Vetistä nuhaa, silmien kutinaa, hengitysvaikeuksia, väsymystä ja tukalaa oloa. Suomalaisista joka viides kärsii siitepölykauden aikana erilaisista allergiaoireista.
Siitepölyallergia heikentää ihmisen elämänlaatua ja terveyttä, mikä voi esimerkiksi laskea hänen työ- ja toimintakykyään ja aiheuttaa sairauspoissaoloja. Yhteiskunnalle siitepölyallergian hintalappu on niin suuri, että valtion tulisi osallistua siitepölytiedotuksen rahoitukseen, sanoo Annika Saarto Turun yliopistosta.
Saarron mukaan tiedotuspalvelu tarjoaa hyödyllistä tietoa allergikolle, sillä tämä voi ennusteiden avulla muun muassa säätää allergialääkitystään tai vältellä siitepölyhuippuja.
– Siitepölytiedotteilla on myös psykologinen vaikutus: ihminen tuntuu jotenkin hallitsevan allergiaa, jonka armoilla hän on.
Turun yliopiston biodiversiteettiyksikköön kuuluva siitepölytiedotus on seurannut siitepölytilannetta vuodesta 1974 ja julkaissut tiedotteita lähes 50 vuotta.
Tammikuussa näytti siltä, että siitepölyennusteet jäävät historiaan rahapulan takia, mutta jatkoa järjestyi vielä tälle kaudelle yliopiston rahoituksella. Samalla ryhdyttiin selvittämään pysyvää rahoitusta.
– Olemme jatkaneet keskustelua sekä yliopiston sisällä että ulkopuolella. Olemme myös avanneet yhteyksiä poliittisten päättäjien suuntaan tiiviissä yhteistyössä Allergia-, iho- ja astmaliiton kanssa, Saarto kertoo.
Liiton toiminnanjohtaja Paula Hellemaa tarkentaa, että toivetta siitepölytiedotuksen julkisesta rahoituksesta viedään päättäjille eduskunnan allergia- ja astmaverkoston kautta.
– Tavoitteena on pysyvä rahoitus ja mieluummin vielä niin, että kyse on viranomaistoiminnasta, mikä takaisi jatkuvuuden.
Allergia-, iho- ja astmaliiton asiantuntijan Katariina Ijäksen mukaan alkuvuoden uutiset siitepölytiedotuksen alasajosta ehtivät poikia liittoon tyrmistyneitä yhteydenottoja.
– Monesta tuntui jopa pelottavalta ajatus siitä, että pitäisi jäädä tyhjän päälle, kun on totuttu, että helppokäyttöinen palvelu on käytössä, hän kertoo.
– Siitepölytiedotus on tärkeä omahoidon väline allergikolle, sillä palvelun avulla hänen ei esimerkiksi tarvitse aloittaa lääkehoitoa ihan sokkona. Joillakin allergialääkkeillä saavutetaan paras teho 1–2 viikon jälkeen, joten ennakointi on tärkeää.
Ijäksen mukaan siitepölytiedotus auttaa myös terveydenhuollon ammattilaisia, jotka etsivät syitä potilaan oireille tai vaikkapa sopivaa ajankohtaa siedätyshoidolle.
– Näemme, että palvelu on yksi keino vaikuttaa sairastavien elämänlaatuun ja allergioiden yhteiskunnallisiin kustannuksiin. Jos palvelua ei olisi, terveydenhuollon kuorma kasvaisi.
Siitepölytiedotus julkaisee tänä vuonna tiedotteita ja ennusteita Norkko-sivustolla kolme kertaa viikossa. Tiedot ovat maksutta kaikkien käytettävissä.
Biodiversiteettiyksikön johtaja, professori Ilari Sääksjärvi korostaa, että siitepölytiedotus tarjoaa myös ainutlaatuista seurantatietoa tutkimustyöhön. Hän ei halua puhua euroista, mutta sanoo siitepölyseurannan yliopistolta saaman rahoituksen olevan huomattava summa.
– Se ei valitettavasti riitä täysipainoiseen tiedotukseen, eikä rahoitusta ole järkevää hoitaa kokonaan yliopiston perusrahoituksesta. Puhutaan usean ihmisen palkasta, ja yliopistolta tulee myös tutkimusinfrastruktuuri.