Akava haluaa sovittelujärjestelmän remonttiin: Sovittelijoita lisättävä, puolueettomuuteen lisää huomiota
Sovittelujärjestelmä kaipaa uudistamista, katsovat Akava, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN kannanotossaan.
Akava ja sen neuvottelujärjestöt huomauttavat, että nykyinen järjestelmä perustuu 1960-luvulla säädettyyn työriitalakiin. Työmarkkinat, neuvottelutoiminta ja sopimusjärjestelmä ovat kuitenkin muuttuneet merkittävästi erityisesti viime vuosina.
– Jotta sovittelutoiminta on tehokasta, toimivaa ja tuloksellista, päätoimisten sovittelijoiden määrää pitää lisätä. Sovittelijoiden osaamiseen ja sovittelutoiminnan puolueettomuuteen pitää kiinnittää erityistä huomiota.
Akava, Juko ja YTN esittävät, että sovittelumenettelyä täsmennetään: laissa pitää säätää määräajat sovittelun aloittamiseen, sovitteluprosessin kulkuun ja pakollisen sovintoehdotuksen antamiseen.
– Lisäksi sovintoehdotuksen pitää olla julkinen, kun osapuolet ovat esittäneet kantansa sovintoehdotukseen, sanoo työmarkkinajohtaja Katarina Murto.
Akava esittää neuvottelujärjestöineen, että sovittelijatoimiston yhteyteen perustetaan uudeksi toimielimeksi puolueeton talousyksikkö, joka tuottaa talous-, palkka- ja ansiokehityslaskentaa.
– Puolueeton tilannekuva talouden tilasta ja sektori- ja alakohtaiset talous- ja palkkakehitystilastot lisäisivät molemminpuolista ymmärrystä ja auttaisivat neuvottelujen etenemistä, Murto jatkaa.
Akava katsoo, että työmarkkinoiden toiminnan pitää jatkossakin perustua sopimiseen. Työ- ja virkaehdoista pitää sopia kattavasti työ- ja virkaehtosopimuksissa.
– Sopimustoiminnan lähtökohtana on jatkossakin sopimukseen pääseminen ensisijaisesti neuvotteluosapuolten kesken. Työmarkkinat ja kollektiivinen työehdoista sopiminen näyttää kuitenkin muuttuneen yhä hajanaisemmaksi. Tämä lisää alttiutta työriitojen syntymiseen tulevilla sopimuskierroksilla, sanoo Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n puheenjohtaja Teemu Hankamäki.
Hankamäen mukaan nykyinen sovittelujärjestelmä perustuu pitkälti sovittelun aloittamiseen vasta, kun työriita on jo kärjistynyt. Sovittelutoiminnan pitää olla ennakoivampaa.
– Sovittelijan tehtäviä on laajennettava ja täsmennettävä myös siten, että sovittelijalla on velvollisuus tarvittaessa edistää neuvotteluiden etenemistä jo hyvissä ajoin ennen kuin työriita kärjistyy, Hankamäki jatkaa.
Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Jukon puheenjohtaja Olli Luukkainen muistuttaa, että nykyisen järjestelmän mukainen niin sanotun yleisen linjan vaaliminen estää alakohtaisten ratkaisujen rakentamisen ja palkkatasa-arvon huomioon ottamisen sovittelujärjestelmän kautta.
– Kun toimialojen tilannetta ja erityisesti naisvaltaisten alojen palkkojen jälkeenjääneisyyttä ei pystytä korjaamaan työehtosopimuksilla, lakkoherkkyys ja työmarkkinahäiriöt lisääntyvät. Sovittelujärjestelmä ja sovittelija eivät voi toimia muutosten ehdottomana tulppana, Luukkainen huomauttaa.
Sovittelijalla pitää Luukkaisen mukaan olla velvollisuus antaa sovintoehdotus ottaen huomioon yleinen taloustilanne, mutta erityisesti kyseisen toimialan tilanne sekä työn vaativuuteen ja sen edellyttämään osaamiseen nähden oikeudenmukaiseen palkkakehitykseen liittyvät seikat sekä työntekijöiden saatavuus.
– Sovittelijan ei pidä olla velvollinen rajoittamaan sovintoehdotuksen sisältöä jo tehtyjen sopimusten sisällön perusteella, Luukkainen sanoo.