Aborttilaki muuttuu tänään vapaammaksi – Suomi osaksi laajaa kansainvälistä trendiä
Yli puolet maailman ihmisistä asuu tätä nykyä maissa, joiden lainsäädännössä abortti sallitaan laajasti. Näissä maissa abortti on mahdollista saada joko raskaana olevan pyynnöstä tai ehdoin, jotka ottavat laajasti huomioon lasta odottavan taloudellisen ja yhteiskunnallisen tilanteen ja hyvinvoinnin.
Maailmanlaajuinen suuntaus kohti aborttioikeuden vahvistamista on suorastaan ylivoimainen: 30 viime vuoden aikana yli 60 maata on muuttanut aborttia koskevaa lainsäädäntöä vapaammaksi.
Suomi liittyy tänään osaksi tätä trendiä, kun yli puoli vuosisataa vanha ja Euroopassa tiukimpiin lukeutunut aborttilaki uudistui. Vastedes abortin saa raskaana olevan pyynnöstä 12. raskausviikkoon asti, kun aiemmin toimenpiteelle piti esittää jokin peruste. Raskaudenkeskeytykseen ei myöskään enää tarvita kahden lääkärin lausuntoa.
Aborttioikeuden vahvistamiskehityksessä vastavirtaan on kulkenut vain neljä valtiota. Aborttilakejaan ovat 30 vuoden aikana kiristäneet El Salvador, Nicaragua, Puola ja Yhdysvallat.
Tiedot aborttilaeista on koonnut kansainvälinen lisääntymisoikeuksien edistämistä tukeva järjestö Center for Reproductive Rights (CRR).
– Maailmanlaajuinen suuntaus osoittaa selvästi, että olemme lähempänä yhteisymmärrystä abortin dekriminalisoinnin eduista, CRR:n lakiasiantuntija Cristina Rosero sanoo STT:lle videohaastattelussa.
Myös kansainvälinen ihmisoikeusjärjestö Amnesty painottaa aborttioikeuksien myönteistä kehitystä, sanoo sukupuoleen ja seksuaalisuuteen perustuvan syrjinnän asiantuntija Pia Puu Oksanen Amnestyn Suomen-toimistosta.
– Ei pidä myöskään väheksyä sitä, mitä vaikkapa Euroopassa ja Suomessa tapahtuu, Oksanen sanoo STT:lle.
CRR:n mukaan vuonna 2021 Euroopan maiden asukkaista 95 prosenttia asui maissa, joissa abortti on laillinen.
Tilanne on muuttunut eritoten Latinalaisessa Amerikassa, jossa vuoteen 2020 asti noin 97 prosenttia naisista eli hyvin rajoittavan aborttilainsäädännön alla.
Argentiina laillisti abortin vuonna 2020. Sen vanavedessä alueen väkirikkaimmista maista myös Meksiko ja Kolumbia dekriminalisoivat abortin. Aborttilakien vapautumista on kutsuttu vihreäksi aalloksi asiaa ajavien aktivistien omaksuman vihreän huivin mukaan. Keskustelu koko alueella on nyt täysin erilaista kuin ennen, Rosero sanoo.
Näennäisen nopean muutoksen historia on pitkä. Argentiinassa päätöstä edelsivät argentiinalaisen naisliikkeen viitisen vuotta kestäneet joukkomielenosoitukset.
– Muutokseen vaikuttaa ehdottomasti myös muiden aktivistien 40–50 vuotta sitten tekemä työ, joka loi keskustelun ja aloitti kulttuuriset muutokset, jotka ovat myöhemmin päätyneet sääntelyyn, Rosero sanoo.
Latinalaisessa Amerikassa on yhä kuusi maata, jotka kieltävät abortin poikkeuksetta. Koko alue ei siis ole huuhtoutunut vihreän aallon mukana.
– Me edustimme eräässä tapauksessa naista, joka kärsi keskenmenon ja hänet tuomittiin 30 vuodeksi vankeuteen, koska hänen oletettiin tehneen abortin, Rosero kertoo.
Ilmatilaa aborttikeskustelussa on hallinnut vähintään viime vuodesta lähtien Yhdysvallat. Maan konservatiivienemmistöinen korkein oikeus kumosi viime vuoden kesäkuussa aborttioikeuden liittovaltiotasolla turvanneen Roe v. Wade -päätöksen. Seuraavaksi maassa odotetaan, ottaako korkein oikeus kantaa kiisteltyihin aborttipillereihin.
Yhdysvallat on Roseron mukaan surullinen esimerkki, muttei maailmanlaajuisen tilanteen näkökulmasta edustava sellainen.
Haastetaan aborttia toki muuallakin. Pari viikkoa sitten Argentiinan esivaalit voitti laitaoikeistolainen Javier Milei, joka vastustaa aborttia. Chilessä äänestäjät hylkäsivät viime vuonna ehdotuksen uudesta perustuslaista, joka olisi muun muassa laillistanut abortin. Nyt vaalit voittanut äärioikeistolainen puolue pyrkii päinvastoin lisäämään uuteen perustuslakiin syntymättömien oikeudet.
– On ehdottomasti olemassa riski, että naisten oikeuksissa saavutetut edistysaskeleet menetetään. Se on nähty useissa paikoissa, että (maan hallinnon) poliittisen suunnan muuttuessa myös naisten asema voi muuttua, Rosero sanoo.
Rosero palaa siihen, että Argentiinassa abortin laillistaminen ei tullut tyhjästä, vaan sitä edelsi vuosien syvällinen keskustelu argentiinalaisessa yhteiskunnassa ja useissa liikkeissä.
– Joten on todella vaikeaa kuulla presidenttiehdokkaan sanovan, että hän kaataisi koko lain. Kehitys on todella huolestuttava, Rosero sanoo.
Amnestyn Pia Puu Oksanen huomauttaa, että Yhdysvaltojen korkeimman oikeuden päätös ei suinkaan kieltänyt aborttia koko maassa, eikä pelättyä täyskieltoa ole tullut kaikkiin konservatiiviosavaltioihinkaan.
– Sanoisin, että Yhdysvallat on omanlaisensa tapaus. Mutta yhdysvaltalaisten toimijoiden rooli vaikka anti-gender-liikkeen rahoittajana myös Euroopassa on jotain, mistä meidän pitää olla hyvin tietoisia ja jota pitää seurata, Oksanen sanoo.
Anti-gender-liikkeet vastustavat abortin lisäksi esimerkiksi transihmisten oikeuksia ja tasa-arvoista avioliittoa, jotka nähdään esimerkkeinä uhkaavasta ja poliittisesta ”sukupuoli-ideologiasta”. Ajattelua edustavat poliittiset liikkeet ovat saaneet jalansijaa ympäri maailmaa viime vuosina, mikä todetaan esimerkiksi valtioneuvoston raportissa. Liikkeiden on todettu saavan rahoitusta useilta tahoilta, joista yhdysvaltalaiset järjestöt ovat merkittävä osa.
– (Suomessakin) seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen suuntaan tulevissa hyökkäyksissä on nähtävissä selvästi anti-genderistinen kaiku, Oksanen sanoo.
Lait eivät yksin takaa aborttioikeuksien turvaamista.
Oksasen mukaan aborttioikeuksien toteutumisen kannalta tärkeitä olisivat muun muassa hyvin resursoidut terveyspalvelut, jotka olisivat saatavilla kaikille.
– Yhteensä 15 EU-maata ei tarjoa paperittomille ihmisille neuvolapalveluja raskauden aikana. Tämä on mielestäni yksi osoitus siitä, että abortin tunnustaminen välttämättömänä terveyspalveluna on vielä kaukana monissa Euroopan maissa, hän sanoo.
Abortti on kysymyksenä jatkuvan poliittinen, Oksanen ja Rosero toteavat.
– Se (aborttioikeuksien toteutuminen) on hirveän näkyvä indikaattori sille, että millä tavalla kussakin yhteiskunnassa naisten oikeutta päättää omasta elämästään ja kehostaan kunnioitetaan, Oksanen sanoo.
Rosero on samaa mieltä:
– On osa demokratiaa tarjota naisille täysi kansalaisuus. Se, että voi itse päättää elämän suunnastaan, on tärkeä osa sitä.