Tutkija huolissaan kuntavaalien äänestysprosentin laskusta – "Demokratiatyötä tarvitaan"
Yliopistotutkija Johanna Vuorelma Helsingin yliopistosta on huolissaan kuntavaalien äänestysprosentin laskusta, joka jatkui tämän kevään vaaleissa.
Kuntavaalien äänestysprosentti oli 54,2 prosenttia. Vuonna 2021 äänestysprosentti oli 55,1. Sitä edeltävissä vaaleissa vuonna 2017 prosentti oli 58,9.
Vuorelman mukaan äänestysprosentin heikkeneminen johtuu vaalitilastojen perusteella erityisesti kahdesta äänestäjäryhmästä, nuorista ja maahanmuuttajataustaisista äänestäjistä.
– Meillähän on sellainen tilanne, että vanhemmat äänestäjäryhmät ovat aktiivisia äänestämään, ja he ovat myös puolueuskollisempia kuin nuoret. Nyt meillä on äänestäjissä poistumaa loppupäässä, joten sieltä poistuu nimenomaan niitä aktiivisia äänestäjiä. Tilalle taas tulee nuoria sekä maahanmuuttajataustaisia, mikä sitten ikään kuin vinouttaa äänestysaktiivisuutta, Vuorelma sanoi STT:lle.
Vuorelman mukaan Suomessa tarvitaan demokratiatyötä, jotta uudet äänestäjäryhmät saataisiin sitoutettua äänestämiseen.
Aluevaaleissa äänestysaktiivisuus nousi 51,7 prosenttiin. Edellisissä aluevaaleissa vuonna 2022 äänestysprosentti oli 47,5. Tuolloin äänestettiin ensimmäistä kertaa aluevaaleissa. Aluevaalien äänestysprosentin nousu johtui Vuorelman mukaan siitä, että aluevaalit oli kytketty yhteen kuntavaalien kanssa.
Kuntavaaleissa vilkkaimmin äänestettiin Pohjanmaan Luodossa, missä äänestysprosentti nousi 77,7 prosenttiin. Toiseksi vilkkaimmin äänestettiin Lapin Utsjoella, missä äänestysprosentti kohosi 75,3 prosenttiin.
Luodossa kuntavaalien äänikuningas oli kristillisdemokraattien kansanedustaja Peter Östman, joka johdatti puolueen ylivoimaiseen vaalivoittoon. Kristillisdemokraatit sai 56,5 prosenttia annetuista äänistä ja 16 paikkaa kunnanvaltuuston 27 paikasta. Luoto on Suomen ainoa kunta, jossa kristillisdemokraatit on valtuuston suurin puolue.
Östmanin mukaan Luodolla on pitkä perinne korkeassa äänestysaktiivisuudessa.
– Ihmiset haluavat kantaa yhteiskuntavastuuta näin, että he käyvät myös äänestysuurnilla, Östman selittää luotolaisten aktiivisuutta.
Kuntavaalien alhaisin äänestysprosentti mitattiin Kajaanissa, missä äänestysaktiivisuus jäi 45,3 prosenttiin. Toiseksi alhaisin äänestysprosentti mitattiin Vantaalla, missä äänestysaktiivisuus jäi 45,7 prosenttiin.
Kajaanissa kuntavaalien korkeimman vertausluvun sai Minna Leinonen (kesk.). Hän ei heti löydä selitystä Kajaanin alhaiselle äänestysprosentille, mutta arvioi, että kaikki kajaanilaiset eivät ole perillä siitä, miksi äänestäminen on tärkeää. Kajaani oli alhaisimman äänestysaktiivisuuden kunta myös vuoden 2021 kuntavaaleissa 46,5 prosentin äänestysaktiivisuudella.
– Demokratiaa ja osallisuutta pitäisi tuoda vahvemmin esille Kajaanin kaupungissa sillä ajatuksella, että jokainen ääni on tärkeä ja että jokaisella äänellä on merkitystä, Leinonen sanoi STT:lle.
– Tähän pitää ihan oikeasti tarttua, sillä tämä on todella huolestuttavaa.