Tutkija: Ydinaseet ovat Pohjois-Korean hallinnolle elinehto, josta se tuskin luopuu

Uutiset Koreoiden huippukokouksesta otettiin maailmalla vastaan perjantaina varovaisen myönteisesti. Monet asiantuntijat muistuttivat kuitenkin, että Pohjois-Korealta on kuultu katteettomia lupauksia aiemminkin.

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola arvioi, että hyvistä uutisista huolimatta tilanne jatkuu arvaamattomana. Koreoiden johtajat vakuuttivat muun muassa sitoutuvansa ydinaseriisuntaan Korean niemimaalla. Aaltola korostaa, että kyse on kuitenkin vain lupauksista eikä ole mitään takuita siitä, että Pohjois-Korealla olisi todellista halua luopua ydinaseistaan.

Maa on aiemminkin lupautunut neuvotteluihin ja siitä huolimatta jatkanut ydinohjelmaansa.

– Pohjois-Korean hallinto kokee, että ydinaseet takaavat sen säilymisen hengissä. Niistä luopuakseen se vaatisi jotain muita takuita selviytymisestään. On iso kysymysmerkki, mitä ne takuut voisivat olla, Aaltola sanoo.

Ydinaseohjelma on myös merkittävä osa Pohjois-Korean sisäistä propagandaa. Pohjoiskorealainen media on kutsunut maan ydinaseita ”oikeudenmukaisuuden kallisarvoiseksi miekaksi”.

– Tämänkin päivän tapahtumat viestitään pohjoiskorealaisille suurena saavutuksena ja hedelmänä nimenomaan ydinaseohjelman loppuunviemisestä, Aaltola arvelee.

Koreoiden suhteissa on ennenkin koettu parempia kausia, joista osoituksena maiden johtajat tapasivat myös vuosina 2000 ja 2007. Tällä kertaa suhteiden lämpeneminen on ollut hyvin nopeaa: vain muutamassa kuukaudessa Pohjois-Korea on lähentynyt merkittävästi eteläistä naapuriaan ja jopa arkkivihollistaan Yhdysvaltoja.

Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on ottanut kunniaa viimeaikaisesta kehityksestä, eikä se Aaltolan mukaan ole aivan perätöntä.

– Trumpilla on ollut osansa siinä, että Pohjois-Koreaan kohdistuvat pakotteet saatiin kovemmiksi kuin koskaan aiemmin ja sotilaallinen uhka nostettiin konkreettisesti pöydälle. Jos Pohjois-Korea kuvitteli, että ydinase tekee heidät immuuneiksi, Yhdysvallat halusi osoittaa, että näin ei ole.

Aaltolan mukaan taustalla vaikuttavat myös suuresti Pohjois-Korean talousvaikeudet, joita kiristyneet pakotteet ovat pahentaneet. Hän korostaa, että kaikkia Pohjois-Korean motiiveja ei tiedetä.

– Onko tämä pelkkää rauhan retoriikkaa vai onko pohjoiskorealaisten laskemissa tapahtunut jotain muutoksia?

Osana jännitteiden lientymistä Trumpin ja Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin tapaamista on kaavailtu alkukesään. Aaltola muistuttaa, että mitään takeita tästäkään ei ole.

– Yhdysvallat on vaatinut Pohjois-Korealta konkreettisia toimia neuvottelupöytään pääsemiseksi. Nyt meillä on vasta lupauksia. Toisaalta Trump on sanonut myös, että neuvottelut voivat päättyä huonostikin, Aaltola sanoo.

Aaltola korostaa, että joka tapauksessa kyse on laajemmasta prosessista kuin yhdestä tapaamisesta. Iranin ydinsopimustakin neuvoteltiin vuosia, hän muistuttaa.

YK ja ihmisoikeusjärjestöt ovat vaatineet ihmisoikeuskysymyksiä esiin Pohjois-Korea-neuvotteluissa. Perjantaina niistä ei puhuttu, eikä Aaltola usko niiden nousevan esiin Trumpin ja Kiminkään tapaamisessa.

– Trump ei lähtökohtaisesti tuo ihmisoikeusnäkökulmia esille. Hänhän on jopa tviiteissään kehunut Kimiä kunnialliseksi mieheksi.