Professori: Murhamotiivin puute mutkistaa Palme-suhdetta

Murhamysteeristä kumpuavat tuntemukset ja nostalgia sävyttävät yhä keskustelua Ruotsin entisestä pääministeristä, sosiaalidemokraattien Olof Palmesta, arvioivat puoluetta lähellä olevat politiikan tuntijat.

Palme ammuttiin kuoliaaksi Tukholman keskustassa pian 30 vuotta sitten, mutta murhaa ei ole ratkaistu. Palmea kaiholla muistelevia löytyy edelleen esimerkiksi puolueen ja työnväenliikkeen keskuudesta.

–  Nostalgista kaipuuta Palmen aikaan on ollut havaittavissa pitkään. Ihmisten mielessä ei välttämättä ole Palmen edustama politiikka, vaan esimerkiksi hänen puhetaitonsa sekä kyky saada väkeä liikkeelle ja tehdä politiikasta jännittävää, arvioi Göteborgin yliopiston valtiotieteen professori Ulf Bjereld, joka itsekin vaikuttaa sosiaalidemokraateissa.

Julkisessa keskustelussa Palmen poliittisen uran ja perinnön analysointi ei ole ollut yhtä suuressa huudossa kuin murhatutkinnan seuranta.

–  Ruotsissa haavat eivät ole vieläkään parantuneet, koska murha on ratkaisematta. Emme myöskään tiedä murhan motiivia, mikä jollain omituisella tavalla hankaloittaa suhdettamme Palmeen ja monimutkaistaa sitä käsitystä, joka meillä hänestä on, arvioi Bjereld.

Bjereldin mukaan ihmisten käsitykseen Palmesta voisi vaikuttaa tieto siitä, oliko murhan takana poliittinen motiivi vai esimerkiksi yksittäisen henkilön äkkipikainen teko.

Palmen ympärillä käytävä keskustelu voi kuitenkin olla monipuolistumassa Ruotsissa. Näin uskoo ainakin toinen sosiaalidemokraattinen valtiotieteilijä Stig-Björn Ljunggren.

Ljunggrenin mukaan murroksen puolesta puhuvat esimerkiksi eri Palme-kirjojen herättämät näkemykset viime vuosina.

–  Uskon, että olemme nyt kypsiä käymään aiempaa realistisempaa ja monipuolisempaa keskustelua (Palmen) hyvistä ja huonoista puolista: mitä hän sanoi ja teki, mikä hänen merkityksensä oli ja ketkä olivat hänen haastajiaan.

Muutosta vauhdittaa Ljunggrenin mukaan se, että Palmen rinnalla eläneet ovat siirtyneet tai siirtymässä sivuun yhteiskunnan areenoilta.

–  Monille aikalaisille on ollut vaikeaa sanoa kriittisiä asioita Palmesta, koska se on katsottu ikään kuin kuolleen päällä tallomiseksi. Mutta tabut katoavat, kun vanhempi sukupolvi poistuu, hän uskoo.

Ruotsissa Palmen nimi liitetään usein sujuvammin ulko- kuin sisäpolitiikkaan. Muistissa on muun muassa vuoden 1976 historiallinen vaalitappio ja sitä seurannut oppositiotaival.

–  Palme ei ollut yhtä menestyksekäs sisäpolitiikassa kuin jäsenten liikkeelle saamisessa ja poliittisen kiinnostuksen herättämisessä, arvioi Bjereld.

Elinaikanaan Palme jakoi mielipiteitä sekä kotimaassa että maailmalla. Hänet muistetaan muun muassa voimakkaasta kritiikistään Yhdysvaltain sotatoimille Vietnamissa.

–  Vain harvat suhtautuivat Palmeen neutraalisti tai välinpitämättömästi. Palme herätti voimakkaita tunteita: joko häntä rakastettiin tai vihattiin, sanoo Bjereld.

Palmen kuoleman jälkeen moni asia on muuttunut. Kylmä sota päättyi, Ruotsi liittyi EU:hun. Viime aikoina agendalla ovat olleet muun muassa terrorismi ja turvapaikanhakijat.

–  Kiinnostava kysymys on, miten Palme olisi asemoinut itsensä tässä keskustelussa avoimuudesta ja sulkeutuneisuudesta, jota käydään nyt suuressa osassa läntistä maailmaa, pohtii Bjereld.