Myanmarista pakenevien rohingya-muslimien ahdinko kasvaa – huoli humanitaarisesta kriisistä
Lähes 90 000 rohingya-vähemmistöön kuuluvaa muslimia on paennut kymmenen viime päivän aikana Myanmarista naapurimaa Bangladeshiin.
Taistelut islamistimilitanttien ja Myanmarin armeijan välillä kiihtyivät noin viikko sitten rohingya-vähemmistön asuttamassa Rakhinen osavaltiossa.
Verenvuodatuksessa on Myanmarin armeijan mukaan kuollut ainakin 400 ihmistä.
Myanmarin ja Bangladeshin rajalla odottaa vielä ainakin 20 000 pakolaista.
Pakolaisleirit Bangladeshissa ovat jo valmiiksi liian täynnä, ja ihmisten tulo on herättänyt huolen humanitaarisesta kriisistä. Suurin osa pakolaisista on naisia ja lapsia.
Maltalainen avustusjärjestö MOAS ilmoitti maanantaina siirtävänsä toimintansa Välimereltä Myanmarin ja Bangladeshin rajalle auttaakseen rohingya-pakolaisia.
Muslimien ja buddhalaisten väliset levottomuudet ovat riivanneet köyhää Rakhinen aluetta vuosien ajan.
Rohingyat ovat joutuneet rotusyrjinnän uhreiksi, ja heidän liikkumistaan ja kansalaisoikeuksia on rajoitettu.
Väkivaltaisuudet leimahtivat viime lokakuussa, kun pieni rohingya-militanttien ryhmä hyökkäsi rajalla.
YK:n mukaan Myanmarin armeija on saattanut syyllistyä etnisiin puhdistuksiin vastatessaan väkivaltaisuuksiin.
Kritiikki Myanmarin tosiasiallista johtajaa, rauhannobelisti Aung San Suu Kyitä kohtaan on kiihtynyt.
Myanmarin juntan entinen poliittinen vanki Suu Kyi ei ole antanut julkista lausuntoa uusimpien väkivaltaisuuksien puhkeamisen jälkeen.
Nobel-palkittu pakistanilaisaktivisti Malala Yousafzai ihmetteli Twitterissä Suu Kyin vaikenemista.
– Viimeisten vuosien aikana olen toistuvasti tuominnut tämän traagisen ja häpeällisen kohtelun. Odotan yhä kanssanobelistini Aung San Suu Kyin tekevän saman.
Malesian ulkoministeri Anifah Aman kyseenalaisti myös rauhannobelistin toimimattomuuden.
– Suoraan sanottuna olen tyytymätön Aung San Suu Kyihin.
– (Aiemmin) hän taisteli ihmisoikeuksien puolesta. Nyt näyttää siltä, ettei hän tee mitään.