Italian uuden populistihallituksen EU-vastaisuus on enimmäkseen pintaa, uskoo politiikan asiantuntija

Italiassa huokaistiin perjantaina helpotuksesta, kun maan uusi hallitus vannoi virkavalansa.

Maaliskuun alussa vaalit voittaneiden populistipuolue Viiden tähden liikkeen ja äärioikeistolaisen Legan hallitussopua edelsi maan historian pisin poliittinen kriisi, joka sisälsi useita nopeita käänteitä ja ehti hermostuttaa markkinat.

Sovun vaihtoehtona olisi ollut lyhytikäinen virkamieshallitus ja uudet vaalit.

Luiss-yliopistossa Roomassa politiikan tutkimusta opettavan Vincenzo Emanuelen mukaan hallituksen syntyminen on positiivinen uutinen, mutta sen poliittiset ja taloudelliset seuraukset jäävät nähtäväksi.

– Kyseessä on ensimmäinen kerta läntisessä Euroopassa, kun vallitsevaa järjestelmää vastustavat populistipuolueet pääsevät hallitukseen. Lopultakin nämä puolueet joutuvat ottamaan vastuuta. Äänestäjien tehtäväksi jää päättää, miten ne onnistuivat, Emanuele sanoo.

Oikeustieteilijä Giuseppe Conten johtamaa hallitusta on kuvattu heikoksi, osittain siksi että 18 ministeristä iso osa on tuntemattomia politiikan ensikertalaisia. Hallituksella ei ole suurta ylivoimaa kummassakaan parlamentin huoneessa.

Kysymyksiä herättää myös se, kuinka paljon itsenäistä päätösvaltaa pääministerillä on.

Viiden tähden liikkeen johtaja Luigi Di Maio nimitettiin työministeriksi ja Legan Matteo Salvini sisäministeriksi, minkä lisäksi molemmat toimivat varapääministereinä.

– Nähtäväksi jää sekin, kuinka hyvin Legan ja Viiden tähden liikkeen välinen sopimus pitää. Kyseessä on kaksi hyvin erilaista puoluetta, jotka eivät vaaleissa olleet liittoutuneet keskenään, Emanuele sanoo.

Kaikki Viiden tähden liikkeen kannattajat eivät ole innoissaan yhteistyöstä Legan kanssa.

– Inhoan Salvinia, mutta ottaen huomioon vaalilain muita vaihtoehtoja ei ollut, sanoo Viiden tähden liikkeen äänestäjä Paola Sbaglia.

Emanuele uskoo hallituksen kuherruskuukauden kestävän kesän yli. Ensimmäinen mahdollinen kriisin paikka koittaa syksyn budjettineuvotteluissa.

Hallitusneuvottelut kaatuivat viime sunnuntaina, kun presidentti Sergio Mattarella kieltäytyi nimittämästä euroskeptikko Paolo Savonaa valtiovarainministeriksi.

Kimmastunut Di Maio uhkasi presidenttiä virkasyytteellä.

Vaaleissa Eurooppa-myönteistä +Europa-puoluetta äänestänyt Marco Tosi uskoo koko kriisin syntyneen Mattarellan, Salvinin ja Di Maion välisistä kommunikaatio-ongelmista.

– En usko, että Mattarella halusi estää populistihallituksen syntymisen, eikä hän varmasti odottanut sellaista reaktiota, Tosi sanoo.

Jatkossa presidentillä on valta jättää vahvistamatta lait, jotka ovat perustuslain kanssa ristiriidassa.

– Perustuslain mukaan kansalaisten säästöjä on suojeltava, Emanuele sanoo.

Emanuele uskoo uuden hallituksen EU-vastaisuuden olevan enimmäkseen pintaa. Italian euroero ei kuulu hallitusohjelmaan.

– Suurin muutos on se, että hallitus ei noudata perinteistä oikeisto–vasemmisto-ideologiaa. Se on luvannut kansalaisille samaan aikaan sekä veroleikkauksia että perustulon. Ottaen huomioon Italian talouden tilan en usko, että näemme nopeita muutoksia, Emanuele sanoo.