Korjausrakentamisessa huutava pula työnjohtajista 

Uudisrakentamisen hurja kasvu vaikuttaa korjausrakentamiseen, jonka kasvuprosentit ovat hiipuneet parin vuoden takaisesta.

– Uudisrakentaminen vaikuttaa kustannustasoon ja henkilöstön saatavuuteen, kertoo korjausrakennusyhtiö Constin talousjohtaja Esa Korkeela.

Myös Rakennusteollisuuden pääekonomisti Sami Pakarinen näkee korjausrakentamisen yhteyden buumiin uudisrakentamisessa.

– Väki siirtyy korjaustyömailta hanakasti uudispuolelle, Pakarinen arvioi.

Pörssinoteeratun Constin toimitusjohtaja Marko Holopainen sanoo, että osaajapulaa on pystytty jonkin verran paikkaamaan. 

– Suurin pula on työnjohtajista ja rakennusmestareista, hän kertoo.

Ulkomailtakaan ei luvassa apua työnjohtajapulaan. Holopainen kertoo, että esimerkiksi virolaiset eivät välttämättä sovellu työnjohtotehtäviin Suomessa. Käytännöt ovat erilaisia, ja palkatkin ovat nousseet Virossa, mikä houkuttelee ammattilaisia jäämään kotinurkille.

Pakarinen arvioi, että korjausrakentamisen piirissä työskentelee Suomessa reilut 10 000 ulkomaalaista. Hänen mukaansa täsmällistä tilastotietoa ei kuitenkaan ole siitä, kuinka monet ulkomaiset työntekijät työskentelevät nimenomaan korjausrakentamisessa.

Constilla työskenteli kesäkuun lopussa 1 165 henkeä. Holopaisen mukaan 80–90 heistä on kotoisin ulkomailta.     

Korjausrakentaminen ehti taantuman aikana vuosina 2014 ja 2015 ylittää uudisrakentamisen määrän. Rakennusalan markkinatutkimuslaitos Euroconstruct ennustaa korjausrakentamisen kasvavan tänä vuonna Suomessa 1,8 prosenttia, kun viime vuonna kasvu ylsi 3 prosenttiin.  

Uudisrakentamisessa kasvu yltää Euroconstructin mukaan tänä vuonna 3,5 prosenttiin, mutta ensi vuonna saatetaan jo nähdä miinusmerkkisiä lukuja.

Vuonna 2019 korjausrakentamisen pitäisi nousta jälleen uudisrakentamista vilkkaammaksi.  

– Mielenkiinto on nyt enemmän uudisrakentamisessa, joka on suhdanneherkempää kuin korjausrakentaminen, pääekonomisti Pakarinen arvioi.

Hänen mukaansa selvää on, että korjausrakentamisen merkitys tulee jatkossa korostumaan.

– Se nousee jollakin aikavälillä pysyvästi suuremmaksi kuin uudisrakentaminen, hän ennakoi.

Myös Isännöintiliiton toimitusjohtaja Tero Heikkilä pitää faktana, että taloyhtiöiden korjaustarve on kasvussa koko ajan.

Korjausrakentaminen kasvaa, koska etenkin 1960–70-luvulla rakennetut talot kaipaavat putki- ja julkisivuremontteja.

Heikkilän mukaan remonttien hintojen kohoamista ei ole näkyvissä ainakaan vielä. 

– Olemme tehneet vuosittain putkiremonttibarometrin, eikä siellä ole ollut näköpiirissä mitään voimakasta hintojen kohoamista. Mitään sellaista ei vielä ole. Mutta voihan sellaistakin olla edessä, Heikkilä kertoo.

Hintojen pysyminen kurissa näkyy Constin tuloksessa. Yhtiön liikevoitto ensimmäisellä vuosipuoliskolla jäi vaatimattomasti 3,4 prosenttiin liikevaihdosta.

– Markkina ei ole kehittynyt hintatasolla niin kuin sen voisi olettaa kehittyvän, toimitusjohtaja Holopainen arvioi.

Yhtiö pitää kuitenkin markkinatilannetta pääosin hyvänä. Uusien tilausten määrä kasvoi noin 10 prosenttia. Liikevaihtoa Consti pystyi kaappaamaan 22 prosenttia lisää. Osa kasvusta johtui yritysostoista.