Komissio haluaa yhdistää Suomen ja Baltian kaasumarkkinat
EU-komissio haluaa Suomen ja Baltian maiden auttavan toisiaan mahdollisissa kaasukriiseissä. Pyrkimyksenä on vähentää etenkin Itä-Euroopan maiden riippuvuutta Venäjän kaasusta.
Komissio esittää, että EU-maat muodostaisivat yhdeksän energia-aluetta, joissa kaasuntoimitukset turvattaisiin jakeluhäiriöiden varalta.
Suomi ja Baltian maat muodostaisivat yhden alueen.
Tällä hetkellä Suomen ja Baltian välillä ei ole kaasuyhteyttä, mutta sellainen on suunnitteilla Balticconnector-kaasuputken kautta. Suomi ja Viro ovat hakeneet hankkeelle EU-tukea.
Suomen ja Baltian maiden tulisi laatia myös yhteiset varautumissuunnitelmat kaasun toimitusvarmuuden parantamiseksi.
Komissio julkisti tiistaina listan ehdotuksia, joiden avulla EU-maat voisivat monipuolistaa energianlähteitään ja vähentää riippuvuutta yksittäisistä toimittajista. Energiakomissaari Miguel Arias Canete kertoi kaasupaketin sisällöstä alustavasti jo viime viikolla.
Komission mielestä Itä-Euroopan maat ovat liian riippuvaisia venäläisestä kaasusta.
– Poliittiset jännitteet rajoillamme ovat selvä muistutus siitä, että ongelma ei häviä mihinkään, Canete sanoi tiedotustilaisuudessa.
Suomi kuuluu huolta herättävien maiden ryhmään: Suomi ja Bulgaria ovat ainoita EU-maita, joiden kaikki kaasu tulee Venäjältä.
Suomalaisen virkamieslähteen mukaan Suomen asiasta ei olla huolissaan, sillä kaasu muodostaa vain pienen osan Suomen energiapaletista. Vuonna 2014 kaasun osuus oli seitsemän prosenttia energian loppukulutuksesta. Kaasu menee teollisuuden käyttöön.
Toisin kuin monilla Itä-Euroopan mailla, Suomella ei ole ollut toistaiseksi ongelmia kaasuntoimituksissa.
Itä-Euroopassa kotitaloudet lämmittävät asuntojaan kaasulla, mikä lisää maiden haavoittuvuutta toimitushäiriöille.
Komissio haluaa lisätä myös EU-maiden solmimien energiasopimusten läpinäkyvyyttä.
Komissio esittää, että se saisi oikeuden puuttua jo ennalta EU-maiden ja unionin ulkopuolisten maiden välisiin energiasopimuksiin. Pyrkimyksenä on ennaltaehkäistä sopimuksia, jotka ovat EU-lainsäädännön vastaisia.
– Kun sopimukset on allekirjoitettu, on usein jo liian myöhäistä, komissaari Canete sanoi.
Suomella ei ole hallitustenvälisiä kaasusopimuksia.
Sen sijaan Suomella ja Venäjällä on yhteistyösopimus ydinenergiasta. Komission esitys ei koske ydinvoimasopimuksia, sillä niiden valvonta kuuluu Euroopan atomienergiayhteisö Euratomin alaisuuteen.
Komissio haluaa lisätä myös kaupallisten energiasopimusten läpinäkyvyyttä, vaikka niihin komission on vaikea puuttua.
Viime aikoina suurennuslasin alla on ollut Venäjältä Saksaan kaavailtu Nord Stream 2 -kaasuputkihanke, joka tuplaisi nykyisen putken kapasiteetin.
Komission mukaan hanke on EU:n energiapolitiikan tavoitteiden vastainen, sillä se lisäisi entisestään EU-maiden riippuvuutta Venäjän kaasusta.
Itä-Euroopan maat ovat nostaneet hankkeesta metelin, koska sen seurauksena Puolan ja Ukrainan läpi kulkevan kaasuputkiston merkitys vähenisi.
Saksan mielestä kyseessä on puhtaasti kaupallinen hanke. Myös Suomen hallitus pitää hanketta taloudellisena eikä halua politisoida sitä.
Suomi on myöntänyt hankkeelle merenpohjan tutkimusluvan Suomen talousvyöhykkeelle. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi on Suomessa kesken.