Suomen ympäristökeskus: Helteet ovat lisänneet merien sinilevähavaintoja, järvien tilanne pysynyt vakaana

Ympäristö

Vesistöt ovat lämmenneet helteiden seurauksena, mikä on johtanut sinilevähavaintojen lisääntymiseen merialueilla. Sinilevähavainnot ovat runsastuneet erityisesti Saaristomerellä sekä Gotlannin pohjoispuolella, kertoo Suomen ympäristökeskus (SYKE) tiedotteessaan..

Poikkeuksellisen lämpimistä järvivesistä huolimatta sisävesien sinilevätilanne on pysynyt varsin vakaana, eikä hellesää ei ole pelätyllä tavalla lisännyt sinileväkukintoja sisävesillä.

Valtakunnallisesti sinileväseurannan havaintopaikoilla tilanne on ajankohtaan nähden tyypillinen, mutta alueellisia eroja löytyy. Paikallisesti sinileväkukinnat ovat jopa vähentyneet havaintopaikoilla.

Kaakkois-Suomen ja Pirkanmaan alueilla. Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueilla sinileväkukintoja ei juurikaan esiinny. Sen sijaan Pohjois-Karjalan, Hämeen ja Etelä-Pohjanmaan alueilla sinileväkukintoja on tavattu ajankohtaan nähden hieman enemmän.

Valtakunnallisen seurannan havaintopaikoilla runsaasti sinilevää on toistaiseksi havaittu vain kolmella ja hieman sinilevää 27 havaintopaikalla.

Lisäksi tietoa sinilevätilanteesta on saatu myös kansalaisilta. Kuluneella viikolla kansalaisilta on tullut 95 havaintoa, joista 56:ssa havaittiin kukintoja.

Lämpimän sään jatkuessa sinileväkukintojen riski kasvaa edelleen. Toisinaan epävakaampikin sää voi lisätä sinileväkukintoja.

– Pitkään jatkuvat sateet, rankat sadekuurot tai voimakkaat tuulet voivat tuoda lisää ravinteita sinilevien käyttöön lisäten sinileväkukintojen riskiä, kertoo erikoistutkija Kristiina Vuorio Suomen ympäristökeskuksesta tiedotteessa.

Järvivesien pintalämpötilat ovat koko Suomessa useita asteita pitkänajan keskiarvoa lämpimämpiä. Etelä- ja Keski-Suomessa järvien lämpötila on 20-24 astetta ja Pohjois-Suomessa pääosin 16-20 astetta.

Hellejakso on luonut rannikolla sekä avomerellä suotuisat olosuhteet sinilevän kehittymiselle. Erityisesti Saaristomeren rannikkoalueelta on tehty edellisviikkoon verrattuna enemmän sinilevähavaintoja.

Myös Suomenlahden, Selkämeren ja Perämeren rannikkoalueilta on paikoittain havaittu sinilevää sekä pieniä että runsaampia määriä.

Itämeren pääaltaan avomerialueilla levää esiintyy runsaasti, etenkin Gotlannin pohjoispuolisilla alueilla. Suomenlahdella on havaittavissa jo jonkin verran pintakukintaa sekä laajalti veteen sekoittunutta sinilevää Suursaaren ja Saaristomeren välisellä avomerialueella.

Myös Saaristomeren eteläpuolisella alueella esiintyy veteen sekoittunutta sinilevää. Selkämeren ja Perämeren avomerialueilla sinilevää sen sijaan ei ole havaittavissa.

Vesissä voi paikoin edelleen esiintyä siitepölyä, joka näyttää erehdyttävästi sinilevältä. Siitepölyä esiintyy erityisesti alkukesällä.

Kaikkiin veden värjäytymiin tulee ympäristökeskuksen mukaan suhtautua asianmukaisella varovaisuudella, koska sinilevän voi erottaa siitepölystä varmasti vain mikroskooppitutkimuksella.

SYKEssä seurataan kesällä levätilannetta päivittäin satelliittikuvien avulla. Suomen ympäristöhallinnossa ensimmäiset sinilevän satelliittihavainnot tehtiin jo 30 vuotta sitten. Nykyisin levän havainnointiin sopivia satelliitteja on useita, ja kuvien tarkkuus on huomattavasti parantunut.

Merivesi on edelleen lämmennyt edellisviikosta. Ilmatieteen laitoksen Meripalvelujen mukaan meriveden pintalämpötila on Perämerellä 14-17 astetta, Selkämerellä 17-19 astetta, Saaristomerellä 21-22 astetta ja Suomenlahdella 16-18 astetta.

Sinileväseuranta perustuu pintaveteen nousseiden sinileväesiintymien havainnointiin, ja sen tarkoitus on antaa yleiskuva sinilevätilanteesta eri vesistöissä. Seurantaan kuuluu yli 400 vakiohavaintopaikkaa eri puolilla maata.

SYKE tiedottaa yleisestä valtakunnallisesta sinilevätilanteesta viikoittain joka torstai kesäkuun alusta elokuun loppuun saakka.

Sinileväesiintymät voivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan aiheuttaa terveyshaittaa. Sinilevät tuottavat useita erilaisia yhdisteitä, jotka voivat aiheuttaa oireita.

Osa sinilevistä voi tuottaa maksa- tai hermomyrkkyjä, mutta suuri osa uimareille aiheutuneista oireista saattaa johtua myös muista yhdisteistä.

SYKE muistuttaa, että etenkin pienet lapset ja lemmikkieläimet tulee pitää poissa sinileväisestä vedestä. Sinileväistä vettä ei saa käyttää löyly-, pesu- tai kasteluvetenä.

Myrkytysepäilyissä tulee hakeutua lääkäriin tai lemmikkieläin tulee viedä eläinlääkäriin. Myrkytystietokeskus antaa tarvittaessa lisäohjeita.

Uimarantojen sinilevätilannetta seuraavat kuntien terveydensuojeluviranomaiset.

Vähäinen määrä sinilevää näyttää vedessä vihreiltä tai kellertäviltä hiukkasilta. Rannalle voi ajautua kapeita leväraitoja. Runsas määrä sinilevää muodostaa tyynellä ilmalla veteen vihertäviä tai kellertäviä levälauttoja, ja sitä kasautuu rantaveteen.

Keväällä vedessä saattaa esiintyä myös kellertävää havupuiden siitepölyä. Sinilevästä poiketen siitepölyä esiintyy veden pinnan lisäksi myös esimerkiksi laiturin tai pihakalusteiden päällä.

Sinilevämassa hajoaa tikulla kokeiltaessa hippusina veteen. Jos levä jää roikkumaan keppiin, kyseessä on jokin muu kuin sinilevä. Vesiastiassa sinilevät nousevat pintaan vihertävinä hippusina noin tunnin kuluessa.