Varusmiesten yleinen hyvinvointi pysyi ennallaan korona-aikana – pandemia kolhaisi enemmän tyttöjä ja naisia
Korona-aika ei heikentänyt varusmiesten hyvinvointia, selviää Puolustusvoimien, Sotilaslääketieteen keskuksen, Maanpuolustuskorkeakoulun sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) yhteistyönä tehdystä tutkimuksesta. Valtaosalla varusmiehistä on laaja ystäväpiiri, läheiset suhteet omiin vanhempiinsa ja myönteinen suhtautuminen itseensä.
Tutkimuksen aineisto on kerätty vuosina 2015–2021 palveluksensa aloittaneilta varusmiehiltä. Kyselyaineisto muodostui lähes 160 000 palveluksensa aloittaneen varusmiehen vastauksista.
83 prosenttia varusmiehistä arvioi suhdettaan vanhempiinsa läheiseksi ja luottamukselliseksi. Varusmiesten suhde omiin vanhempiin on parantunut tasaisesti vuosina 2015–2021.
– Varusmiehet ovat jo siinä iässä, että suhde vanhempiin on tasoittunut ja parantunut murrosiän kenties myrskyisimmästä vaiheesta, mikä voi selittää suhteiden hyvää laatua, kertoo THL:n tutkimuspäällikkö Kaija Appelqvist-Schmidlechner STT:n haastattelussa.
Koulukiusaamista kokeneiden määrä on myös vähentynyt vuosi vuodelta.
Kyselyn mukaan viittä prosenttia varusmiehistä oli kiusattu kouluaikana. Varusmiesten itsetunto näyttää puolestaan pysyneen samalla tasolla vuosina 2015–2021. 82 prosenttia suhtautui itseensä vähintään melko myönteisesti.
Pandemia-ajan ainoa negatiivinen trendi on tutkimuksen mukaan kaveripiirin kaventuminen. Valtaosalla miehistä oli kuitenkin vähintään yksi hyvä ystävä. Vain noin yksi prosentti varusmiehistä kertoi, ettei heillä ollut yhtään hyvää ystävää.
– Siinä mielessä ei ole huolestuttavasta trendistä ehkä kuitenkaan kyse. Rajoitustoimenpiteet ovat varmasti vaikuttaneet siihen, että kavereiden kanssa yhteydenpito on ollut hankalampaa ja esimerkiksi harrastustoimintaa on ollut vähemmän. Tämä todennäköisesti näkyy varusmieskyselyssä.
Varusmiesten hyvinvoinnissa ei siis ole tapahtunut muutosta juurikaan huonompaan suuntaan. Tekeekö Puolustusvoimat aktiivisesti jotain edistääkseen varusmiesten hyvinvointia ja varmistaakseen sen säilymisen?
Appelqvist-Schmidlechner nostaa esille Aikalisätoiminnan, jossa etsivät nuorisotyöntekijät jalkautuvat kutsuntoihin tunnistamaan mahdolliset huono-osaisuuden kierteet ennen asepalvelukseen astumista.
– Heillä on mahdollisuus tavoittaa kutsunnoissa koko ikäluokka. Nuorilla on siellä mahdollisuus puhua omista asioistaan matalalla kynnyksellä, ja ne, jotka tarvitsevat enemmän apua, ohjataan erilaisiin palveluihin.
Tutkimuksen mukaan näyttäisi siltä, että korona-aika on heikentänyt enemmän tyttöjen ja naisten hyvinvointia kuin poikien ja miesten. Appelqvist-Schmidlechner pohtii, että tytöille on helpompaa tunnistaa ja sanoittaa omaa oireilua, ja se saattaa tulla siksi erilaisissa kyselyissä herkemmin esille.
– Korona-aikana monissa tutkimuksissa on tullut esille, että pandemia kolhaisi tyttöjä ja naisia ja miehet pääsivät vähemmällä.