Suomalaisten reilu enemmistö näyttää olevan EU-jäsenyydestä ja eurosta samaa mieltä kuin keskusta – ja nykyinen hallituksemmekin
Suomen EU-jäsenyys ja euro eivät ole suomalaisten suuren enemmistön ongelmia, vaikka juuri on keskusteltu kiivaasti satojen miljardien suuruisesta eurooppalaisesta elvytyspaketista. Tämä ilmenee HS-gallupista (19.7.).
Sen mukaan suomalaisten enemmistö pitää sitäkin oikeana, että vauraammat EU-maat tukevat niitä alueita, joilla menee huonommin. Unionin toimivaltaa ei suomalaisten enemmistö haluaisi kuitenkaan kasvattaa.
Luvut ovat selvät. Jos unioniin liittymisestä päätettäisiin nyt, EU-jäsenyyden puolesta äänestäisi 62 prosenttia vastaajista ja sitä vastaan 24 prosenttia. 14 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa.
Jäsenyysvuodet ovat siis lisänneet unionin kannatusta. Kun Suomen jäsenyysäänestys järjestettiin 1994, liittymisen puolesta äänesti 56,9 prosenttia ja sitä vastaan 43,1 prosenttia.
Myös yhteisvaluutta euro kelpaa suomalaisille. 68 prosenttia vastaajista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että eurosta on Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa. Vain 20 prosenttia arveli, että eurosta on enemmän haittaa kuin hyötyä.
KANSALAISTEN enemmistön mielestä Suomen EU-suhde on siis koko lailla kohdallaan. Niinpä unionin toimivallan laajennus saa suomalaiset vastarintaan.
Kolmannes eli 66 prosenttia oli täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämästä, jonka mukaan nykyistä useammasta EU-asiasta pitäisi päättää Euroopan eikä Suomen tasolla.
Myönteisimmin EU:n päätösvallan lisäämiseen suhtaudutaan vihreissä. Silti sitä kannattaa vihreissäkin vähemmistö.
Myös euron tulevaisuus näyttää Suomessa vahvalta. Aina vain suuremmalle osalle suomalaisista markka on pelkkää historiaa.
SOPII todeta, että kansalaisten suuri enemmistö on EU-ajatuksissaan samalla linjalla kuin keskusta – ja myös nykyinen hallituksemme: Suomen paikka on Euroopan unionissa, ja euro on ollut oikea ratkaisu viennistä elävälle pienelle Suomelle, mutta lisää merkittävää päätösvaltaa ei unionille pidä siirtää.
Päätösvallan siirtoa on viime viikkoina testattukin. Suomen vastaukset ovat olleet selvät. Koronaelvytyksen kaltaisen yhteisen velkarahaston pysyvyyttä ei kannata edes suunnitella, ja jäsenmaiden metsät on pidettävä kansallisissa käsissä.
Euroopan unionin vastustuksesta ei taidakaan enää olla politiikan taisteluvälineeksi. Suomi on ollut jäsen jo yli 25 vuotta. Sinä aikana jäsenmaita on tullut paljon lisää, ja vain yksi on lähtenyt. Miten Iso-Britannia lähdöstään selviää, on vielä täysin sumun peitossa.
Myös euron tulevaisuus näyttää Suomessa vahvalta. Vuodenvaihteessa tulee 20 vuotta siitä, kun euro otettiin käyttöön käteisvaluuttana, ja aina vain suuremmalle osalle suomalaisista markka on pelkkää historiaa.
Mutta siinä suomalaisille edunvalvojille on työtä, että unionia ei päästetä niskan päälle sellaisissa asioissa, jotka eivät yhteiseen päätösvaltaan sovi, tai joista ei yhdessä sovita.