Nöyryytetty Gorba lähti kohtalokkaalla hetkellä

Tunnelma oli innostunut, kun Neuvostoliiton johtaja Mihail Gorbatshov saapui valtiovierailulle Suomeen lokakuussa 1989.

Helsingin sateisella kauppatorilla häntä oli  vastassa tuhatmäärin hurraavia ihmisiä. 

Historian lehdetkin havisivat. Finlandia-talolla pitämässään puheessa Gorbatshov vakuutti Neuvostoliiton tunnustavan varauksetta Suomen puolueettomuuden.

Kun Gorbatshov puolisoineen hieman myöhemmin matkasi Ouluun, puhuttiin jo Gorba-huumasta. Ihmisiä eri puolilta maakuntaa oli tullut katsomaan idän jättiläisvaltion johtajaa.

Kukaan toinen Neuvostoliiton päämiehistä ei liene koskaan aiemmin saanut yhtä innostunutta ja aitoa vastaanottoa.

Syksyiseen Suomen vierailuun kiteytyy se, millaisena tiistaina kuollut Gorbatshov lännessä laajemminkin muistetaan.

Häneen henkilöityi koko kylmän sodan päättyminen. Vain muutama viikko Suomen vierailun jälkeen murtui Berliinin muuri. Sitä seurasi vallan vaihtumisen aalto lukuisissa Neuvostoliittoon kuuluneissa maissa.

Gorbatshov salli sen kaiken tapahtua, pääosin rauhanomaisesti. Historia oli ajanut ohi Moskova-johtoisen blokkipolitiikan aikakaudesta.

Gorbatshoviin henkilöityi myös vapauksien tuominen diktatuuriseen Neuvostoliittoon. Puhuttiin glastnostista ja perestroikasta.

Uudistusaallosta alkanutta kehitystä Gorbatshov ei kuitenkaan enää suoranaisesti hallinnut. Koko Neuvostoliiton taru alkoi olla tiensä päässä viimeistään elokuun 1991 tapahtumien jälkeen. Gorbatshov sai lähteä ja punalippu laskettiin alas Kremlin lipputangoista joulukuun lopussa 1991.

Kaiken sen seurauksena “Gorbasta” tuli käsite, eräänlainen legenda, jota lännessä arvostettiin. Ahdistavat ja tunkkaiset kylmän sodan vuodet jäivät vihdoin taakse, Suomessakin uskallettiin tähyillä vapaasti Eurooppaan.

Asiat eivät kuitenkaan menneet maailmanpolitiikassa aivan niin kuin 1990-luvun alussa kuviteltiin.

On jollain tavalla kohtalokasta, että Gorbatshov menehtyi juuri vuonna 2022, jolloin Neuvostoliiton raunioille perustettu Venäjä on mullistanut maailmanpoliittiset asetelmat täysin uusiksi.

Jos Neuvostoliiton romahdus aloitti maailmassa uuden aikakauden, tuli se yhdenlaiseen tiensä päähän viimeistään 24. helmikuuta 2022, kun Venäjä hyökkäsi Vladimir Putinin johdolla Ukrainaan.

Gorbatshovin aloittama työ venäläisten kansalaisten vapauksien parantamisesta valui hukkaan jo paljon aikaisemmin. Viimeisinä elinvuosinaan Gorbatshov sai nähdä, miten vapaudet yksi toisensa jälkeen vietiin Venäjän kansalaisilta pois.

Myös Gorbatshovin työ aseriisunnan edistämisestä on suistunut romukoppaan, kun ydinasesopimukset Venäjän ja Yhdysvaltain välillä ovat rauenneet.

Gorbatshovin muisto onkin Venäjällä sangen toisenlainen kuin meillä lännessä.

Putin itse on luonnehtinut Neuvostoliiton romahdusta 1900-luvun suurimmaksi geopoliittiseksi katastrofiksi.

Gorbatshov yhtenä kylmän sodan päättymisen arkkitehtinä ei siksi ole Venäjällä kovassa huudossa. Gorbatshovin vallan vuodet nähdään siellä häpeäpilkkuna, jolloin idän jättiläismaan suurvalta-asema romuttui. 

Tuota häpeän haavaansa Venäjän virallinen politiikka yrittää nyt kaikin keinoin parantaa, Ukrainan kannalta traagisin seurauksin. Maailma käy siis yhä läpi jälkikaikuja kylmän sodan päättymisen ajoilta.

Sekin korostaa Gorbatshovin merkitystä. Hänen muistoaan vaalitaan eri puolilla maailmaa ristiriitaisista näkökulmista, mutta jälkensä mies historiaan jätti, sitä ei voi kiistää kukaan.