Open Navbar
Close Navbar
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Mielipiteet
  • Tapahtumat
  • Tarinat
  • Mediatiedot
  • Toimitus
  • Palaute ja juttuvinkki
  • Lataa uutissovellus
Lataa Suomenmaa-sovellus: IOS / Android
  • Mediatiedot
  • Toimitus
  • Palaute ja juttuvinkki
  • Lataa uutissovellus
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Mielipiteet
  • Tapahtumat
  • Tarinat
Haku
Kotimaa

Puolustusministeriön verkkosivuihin on kohdistunut palvelunestohyökkäys

24.9.2025 13:19
Lue lisää 
Näkökulma: Samuli Vänttilä Näkökulma
Ruotsin Magdalena Andersson ja Suomen Sanna Marin ovat molemmat demaritaustaisia pääministereitä. Molemmissa maissa pohditaan nyt Nato-jäsenyyttä. (Kuva: Lehtikuva)

Ruotsi on tipahtamassa Suomen Nato-kelkasta – Tästä syystä keskustelu on naapurimaissa niin erilaista

Molempien maiden on tehtävä Nato-ratkaisunsa itse, mutta kummankaan ratkaisut eivät ole yhdentekeviä toiselle, toimittaja Samuli Vänttilä kirjoittaa
Samuli Vänttilä 17.3.2022 18:00, muokattu 29.8.2022 11:00
a– a+
Näkökulma

Dramaattinen, järisyttävä, mullistava, vallankumouksellinen, kuin hyökyaalto.

Näillä sanoilla on viime aikoina kuvailtu sitä muutosta, joka on tapahtunut suomalaisten mielipiteissä suhteessa puolustusliitto Natoon.

Ja dramaattinen muutos todella on: enää vain 16 prosenttia suomalaisista vastustaa Nato-jäsenyyttä, kertoo Ylen tuorein gallup.

Syy nopealle ja hyökyaallon kaltaiselle muutokselle on yksiselitteinen. Venäjän hyökkäys Ukrainaan sekä laajamittaiset ja julmat siviileihin kohdistuvat pommitukset ovat saaneet suomalaiset pohtimaan myös omaa turvallisuuttaan.

Kansalaisten mielipiteiden kääntyminen on käynnistänyt Suomessa prosessin, joka tuntuu etenevän kuin juna. Ja tätä junaa on vaikea enää pysäyttää.

Natosta kohistaan siellä ja täällä, moni kansanedustaja on kertonut julkisesti muuttaneensa mielipidettään puolustusliitosta, puolueet päivittävät näkökantojaan.

Ylin valtiojohto pyrkii esiintymään maltillisena. Toppuuttelun ääniäkin kuuluu. Taustalla tuntuu kuitenkin tapahtuvan, kaikesta emme julkisuudessa tiedä.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) on luvannut, että Natosta tullaan käymään kevään aikana keskustelu, vaikkei hallitus siihen suoraan otakaan kantaa lähiviikkoina julkaistavassa selonteossa.

Nato-kohina etenee Suomessa niin vinhaan, että länsinaapuri Ruotsi tuntuu tipahtaneen kelkasta. Siellä vastaavaa keskustelua ei käydä. Pääministeri Magdalena Andersson jopa linjasi, ettei Nato-jäsenyyden aika ole nyt.

Liittoutumattomuus on linja, josta Ruotsi ei hevin luovu ison kansainvälisen kriisin keskelläkään.

Samaan ilmiöön kiinnitti huomiota myös eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.) Ruotsin vierailullaan alkuviikosta.

Vanhanen sanoi Helsingin Sanomille antamassaan haastattelussa, ettei Ruotsissa ole vielä käynnistynyt samanlaista Nato-keskustelua kuin Suomessa.

Syykin on Vanhasen mukaan selvä. Ruotsissa on puolueettomuuspolitiikalle niin syvät ja menestyksekkäät juuret, ettei niitä hetkessä murreta. Se on Vanhasen mielestä myös Suomessa syytä tiedostaa.

– Ruotsi on onnistunut pysymään pääosin poissa kahdesta ympärillä olevasta maailmansodasta, kun Tanska, Norja ja Suomi ovat joutuneet sodan pyörteisiin. Ruotsissa on ollut rauhaa 210 vuotta. Näkökulma on erilainen kuin meillä, Vanhanen sanoi.

Vanhasen näkemys on perusteltu. Ruotsin ja Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikalla on niin erilainen historia, ettei se mitenkään voi olla vaikuttamatta siihen, miten asioita kummassakin maassa tarkastellaan.

Ruotsi kävi viimeisimmät sotatoimensa vuonna 1814 Napoleonin sotien jälkimainingeissa. 

Puolueettomuuspolitiikkaa on sen jälkeen rakennettu Ruotsissa pala palalta.

Maa onnistui pysymään irrallisena molemmista maailmansodista, vaikka se saikin niistä kummassakin kritiikkiä suhteistaan Saksaan. Ensimmäisessä läheisten kauppasuhteiden vuoksi, toisessa erilaisten kauttakulkusallimusten myötä. Paljon on keskusteltu myös silloiseen Ruotsin ulkopoliittiseen johtoon kuuluneen kuninkaan Saksa-mieltymyksistä.

Toisen maailmansodan jälkeen Ruotsi ehdotti Norjalle ja Tanskalle yhteistä puolustusliittoa, mutta se hanke kuivui kokoon jälkimmäisten liityttyä Natoon.

Kylmän sodan vuosina Ruotsi oli kallellaan länteen, mutta onnistui pysymään tunnustetusti puolueettomana ja niittämään maailmalla mainetta diplomatian ja rauhantyön puolestapuhujana.

Kaikki se jätti jälkensä. Ruotsalaisten mieliin iskostui ajatus siitä, ettei maata uhkaa mikään. Ajatus upposi myös päättäjiin läpi poliittisen kentän niin, että kun kylmä sota päättyi, alettiin Ruotsin puolustusta ajamaan alas.

Ruotsalaisten mieliin iskostui ajatus, ettei maata uhkaa mikään.

Norjassa ja Tanskassa historia on ollut traumaattisempi. Molemmat maat onnistuivat pysymään vielä ensimmäisestä maailmansodasta irrallisina, mutta toisessa maailmansodassa ne pettyivät rajusti puolueettomuuslinjaansa.

Adolf Hitlerin johtama natsi-Saksa valloitti sekä Tanskan että Norjan keväällä 1940. Tanskassa kuningas ja hallitus jäivät maahan, Norjassa kuninkaallinen perhe ja hallitus lähtivät maanpakoon Lontooseen ja Yhdysvaltoihin.

Kun maat vapautuivat Saksan ikeestä keväällä 1945, oli molemmissa maissa vahva ajatus siitä, ettei koskaan enää. Ne hylkäsivät Ruotsin ehdotuksen Skandinavian yhteisestä puolustusliitosta ja lähtivät ensimmäisten joukossa mukaan Natoon, kun sotilasliitto perustettiin vuonna 1949.

Molemmat tosin asettivat Nato-jäsenyydelleen omat ehtonsa. Kumpikaan maa ei muun muassa salli ydinaseiden sijoittamista alueelleen. 

Mukaan Natoon tuli myös Islanti, joka oli itsenäistynyt Tanskasta vuonna 1944. Toisessa maailmansodassa saarivaltio oli ensin Iso-Britannian ja sitten Yhdysvaltain sotilastukikohtana Pohjois-Atlantilla. 

Suomen tie on ollut Pohjoismaista kaikkein erilaisin. Maa itsenäistyi Venäjästä vuonna 1917 ja kävi sisällissodan vuoden 1918 keväällä.

Marraskuussa 1939 syttyi talvisota, kun Neuvostoliitto hyökkäsi maahan. Sitä seurasi jatkosota, jonka Suomi kävi natsi-Saksan rinnalla.

Lopulta Saksa hävisi maailmansodan. Suomi ehti irrottautua liitosta ennen sitä. Maata ei koskaan valloitettu. 

Se on suomalaisille henkisesti iso asia, jolla on ollut vaikutuksensa näihin päiviin saakka. Täällä on aina uskottu siihen, että omat, riittävän vahvat puolustusvoimat ovat keskeisin turvallisuuden tae. Merkittävää on myös se kokemus, että talvisodassa yksin jäänyt pikkuinen Suomi kykeni torjumaan jättiläismäisen vastustajansa.

Kylmän sodan ja YYA-sopimuksen vuosina Suomi ei voinut kuvitellakaan sotilaallista liittoutumista lännen suuntaan. Omia puolustusvoimia pidettiin kuitenkin yllä silloinkin. Ääneen sitä ei sanottu, mutta sodan mahdollisuuden tiedettiin noinakin vuosina tulevan ennen kaikkea idän suunnalta.

Suomessa on aina uskottu siihen, että omat, riittävän vahvat puolustusvoimat ovat keskeisin turvallisuuden tae.

Kun kylmä sota 1990-luvulla päättyi, ovi Natoon oli monien mielestä Suomelle apposen auki.

Venäjä oli silloin heikoimmillaan. Jälkiviisaat ovatkin kysyneet, että olisiko silloin pitänyt tajuta livahtaa avoimesta ovesta sisään. Tai viimeistään vuonna 2004, kun muun muassa Baltian maista tuli Naton jäseniä.

Suomi on kuitenkin halunnut pysytellä virallisesti puolueettomuuden tiellä. Yksi iso ero muihin Pohjoismaihin on se, että meillä on 1 300 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa. Naapurin kanssa pitää tulla aina toimeen. Idän karhua ei ole haluttu sotilasliittoutumisilla ärsyttää, ettei turvallisuustilanne turhaan vaarannu. 

Pullistelevan ja ärhentelevän naapurin kanssa on totuttu elämään ennenkin.

Asemoituminen länttä kohti on kuitenkin tehty selväksi. Suomi liittyi Naton rauhankumppanuusohjelmaan vuonna 1994, Naton kanssa on pidetty yhteisiä sotaharjoituksia ja puolustusvoimia on jatkuvasti kehitetty Naton kanssa yhteensopivaan suuntaan.

Euroopan unioniin Suomi liittyi vuonna 1995. 

Ukrainan sodan myötä luottamus Venäjän johtoon on mennyt totaalisen rikki.

Pelkkä Nato-kumppanuus tai Nato-optio eivät enää monien mielestä riitä tuomaan tunnetta turvallisuudesta.

On tosin muistettava, että tällä hetkellä Suomeen ei kohdistu mitään uhkaa. Sen mahdollisuutta ei kuitenkaan voida kitkeä pois. Niin julmaa, arvaamatonta ja perusteetonta Venäjän toiminta Ukrainassa on.

Suomelle oman turvallisuuden varmistaminen on paljon Ruotsia akuutimpi asia jo pelkän maantieteellisen sijainnin vuoksi. Ruotsilla ei ole yhteistä rajaa Venäjän kanssa. Suomi on aina etuvartiossa siinä välissä.

Suomessa myös tiedetään kokemuksesta, miltä tuntuu jäädä ilman liittolaisia idän jättiläisen hyökätessä kimppuun. Ja vaikka se hyökkäys talvisodassa torjuttiin, oli lähes hiuskarvan varassa, että sodan lopputulos olisi ollut toinen.

Siksi meillä kohistaan Natosta. Ruotsi voi vähän enemmän rauhassa katsoa, miten tilanne kehittyy ja mitä Suomi tekee.

Molempien maiden on tehtävä ratkaisunsa Natosta itse, omista kansallisista lähtökohdista ja perinteistä käsin, niin läheisiä kumppaneita kuin ne toisilleen ovatkin.

Selvää kuitenkin on, ettei kummankaan ratkaisut ole yhdentekeviä toiselle. Jos Suomi liittyisi Natoon ja Ruotsi ei, olisivat maat edelleen toisilleen läheiset kumppanit. Kuin veljet, joiden olisi mietittävä toimivat suhteensa uudelleen.

Samuli Vänttilä Toimittaja

Lue myös

Ruotsissakin alkoi turvallisuuspohdinta – Suomen linjauksia seurataan tarkasti

Nato-jäsenyys nousee esille keskusteluissa
17.3.2022 16:24

Aihetunnisteet

magdalena andersson Politiikka puolustus puolustusvoimat Ruotsi Sanna Marin Suomi turvallisuus Ukraina Ukrainan sota

Viidesti viikossa kiinnostavimmista sisällöistä koostettu uutispaketti sähköpostiisi?

Tilaa Suomenmaan ilmainen uutiskirje.

Nenonen

Jari Nenonen:
Katse eteenpäin! 
Nenonen | 8.12.2023 9:00
Jari Nenonen:
Teineille juhlat
Nenonen | 7.11.2023 9:00
Jari Nenonen:
Minne leikkaukset?
Nenonen | 10.10.2023 9:00
Jari Nenonen:
Henkilöön menevää 
Nenonen | 5.9.2023 14:17
Jari Nenonen:
Liikettä ja liikutusta
Nenonen | 8.8.2023 12:21

Luetuimmat

  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
James Bondin tappaminen oli virhe, sanoo Bond-kirjailija
Uutiset | 23.9.2025 21:32
Tutusta yrtistä paljastui terveyshyötyjä – etenkin aivot kiittävät
Uutiset | 23.9.2025 21:07
Kylmäävä Nato-ennustus: Tarvitaan kuolettava isku
Uutiset | 23.9.2025 22:10
Yksi muutos lautasella laski kolesterolia ja painoa – tutkijatkin yllättyivät
Uutiset | 17.9.2025 21:33
Tätä superruokaa tutkijat hehkuttavat: ”Vain pari päivässä”
Uutiset | 17.9.2025 21:04
Kenraalilta paljastus: Näin Saksa varautuu aseelliseen yhteenottoon
Uutiset | 22.9.2025 22:32
Koiran flunssa kannattaa ottaa vakavasti – tällaisia ovat oireet
Uutiset | 21.9.2025 21:00
Et ehkä ole niin hyvä lajittelija kuin luulet – Nämä ovat yleiset mokat
Uutiset | 23.9.2025 20:51
Miksi ihmeessä joulusuklaita näkee kaupoissa jo nyt? – Kauppaketju kertoo syyn
Uutiset | 21.9.2025 21:34
Maanantaina on syyspäiväntasaus – tätä se tarkoittaa
Uutiset | 22.9.2025 8:01
Yksi muutos lautasella laski kolesterolia ja painoa – tutkijatkin yllättyivät
Uutiset | 17.9.2025 21:33
Vakava terveysriski: Tällainen tulehdus rokottaa elinikää ja iskee aivoihin
Uutiset | 17.9.2025 22:02
Tutkimus: Ozempicin käyttö loppuu usein lyhyeen – tässä syyt
Uutiset | 19.9.2025 21:33
Tätä superruokaa tutkijat hehkuttavat: ”Vain pari päivässä”
Uutiset | 17.9.2025 21:04
Tutkija: Tämä helppo kikka auttaa unettomuuteen
Uutiset | 15.9.2025 22:05
Hiiriä on joka talossa, sanoo asiantuntija – Yksi keino niiden torjunnassa ei auta lainkaan
Uutiset | 14.9.2025 20:30
Sähköautojen kysyntä on nyt kovaa – Tässä ovat Sakan myydyimmät
Uutiset | 20.9.2025 22:06
James Bondin tappaminen oli virhe, sanoo Bond-kirjailija
Uutiset | 23.9.2025 21:32
Ukrainaan yli 40 Patrian ajoneuvoa – lasku Suomen kumppanimaahan
Uutiset | 16.9.2025 12:46
Pahaenteinen Kreml-varoitus: Kohteena Suomi
Uutiset | 19.9.2025 14:23
Yksi muutos lautasella laski kolesterolia ja painoa – tutkijatkin yllättyivät
Uutiset | 17.9.2025 21:33
Hiiriä on joka talossa, sanoo asiantuntija – Yksi keino niiden torjunnassa ei auta lainkaan
Uutiset | 14.9.2025 20:30
Järkytys: Vaarallinen ”suuteleva lude” uhkaa yli sataa miljoonaa ihmistä
Uutiset | 9.9.2025 22:02
Näin teet polttopuut oikealla tavalla itse – Yksi asia muistettava kaikissa olosuhteissa
Uutiset | 1.9.2025 21:21
Kysely: Monelle syöpään sairastuneelle ei kerrota olennaisesta hoitoon liittyvästä asiasta – ”Huolestuttavaa”
Uutiset | 29.8.2025 22:00
Vakava terveysriski: Tällainen tulehdus rokottaa elinikää ja iskee aivoihin
Uutiset | 17.9.2025 22:02
Tutkimus: Ihmiset ikääntyvät entistä nopeammin – tässä syy
Uutiset | 26.8.2025 21:39
Kremliltä tivattiin Puola-kommenttia: Tämä oli reaktio
Uutiset | 11.9.2025 13:47
Valko-Venäjän armeija raportoi yöllisistä drooneista
Uutiset | 10.9.2025 11:36
Miksi legendaarisen kettukarkin virallinen nimi on Pihlaja? – Selitys saattaa yllättää
Uutiset | 9.9.2025 21:21

Uutiset

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
Huoli apteekkipalveluista leviää: ”Tätäkö se on, mitä perussuomalaiset lupasivat?”
Uutiset | 24.9.2025 13:48
Peskov Trumpin kommentista: On virhe ajatella, että Ukraina kykenisi valtaamaan alueita takaisin
Uutiset | 24.9.2025 13:47
Puolustusministeriön verkkosivuihin on kohdistunut palvelunestohyökkäys
Uutiset | 24.9.2025 13:19
Yksi muutos lautasella laski kolesterolia ja painoa – tutkijatkin yllättyivät
Uutiset | 17.9.2025 21:33
Vakava terveysriski: Tällainen tulehdus rokottaa elinikää ja iskee aivoihin
Uutiset | 17.9.2025 22:02
Tutkimus: Ozempicin käyttö loppuu usein lyhyeen – tässä syyt
Uutiset | 19.9.2025 21:33

Mielipiteet

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
Lukijalta: Puheet lisäsopeutustarpeesta vähentävät kulutusta ja heikentävät talouskasvua
Mielipide | 24.9.2025 13:50
Lukijalta: Barrikadit kasvavat, milloin roihahtaa?
Mielipide | 24.9.2025 13:43
Lukijalta: Kannettu vesi on kaivon surma
Mielipide | 24.9.2025 13:39
Lukijalta: Sananvapauden takkuinen taival – erimielisetkö toisia syrjiviä?
Mielipide | 23.9.2025 13:09
Lukijalta: Kun Suomi luopui omasta rahasta, se oli suuri talouspoliittinen virhe
Mielipide | 16.9.2025 16:15
Lukijalta: Miksi EKP kehittää maksuvälinettä, jota kukaan ei halua?
Mielipide | 14.8.2025 10:34
Lukijalta: Urheilun vapaamatkustajat pois
Mielipide | 18.9.2025 18:42
Lukijalta: Valvonta ja jätehuollon turvallisuus eivät ole uhattuna
Mielipide | 23.9.2025 12:27

Keskusta

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
Keskustanuorten varapuheenjohtajakisaan neljäs ehdokas
Keskusta | 24.9.2025 12:10
Vesaiset täydensi hallitustaan
Keskusta | 22.9.2025 15:06
Keskustanuorten varapuheenjohtajaksi kolme ehdokasta
Keskusta | 22.9.2025 13:09
Keskustanuorten varapuheenjohtajaksi kolme ehdokasta
Keskusta | 22.9.2025 13:09
Vesaiset täydensi hallitustaan
Keskusta | 22.9.2025 15:06
Keskustanuoret vaatii kunnille tukea peruskoulukriisin ratkaisemiseksi – ”Pohja murenee altamme”
Uutiset | 19.9.2025 13:40
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Tapahtumat

Toimitus

[email protected]
[email protected]

Hel­sin­gin toi­mi­tus
Apol­lon­ka­tu 11 A Hel­sin­ki

Toimitus

Lataa uutissovellus Lähetä juttuvinkki Lähetä palautetta Mediatiedot

Järjestöpalstan ilmoitukset Keskustan piiritoimistojen kautta.

Tietosuoja- ja rekisteriseloste


Seuraa Suomenmaata

✖

Kirjaudu sisään

Syötä tunnuksesi alla oleviin kentiin. Jos sinulla ei ole vielä tunnusta, voit rekisteröityä täällä.

Näköislehti vaatii voimassaolevan tilauksen. Tilaa Suomenmaa täällä.

Olen unohtanut salasanani
Rekisteriseloste