Viisasta velkaantumista?

Nykyään voidaan velkaantua huolettomasti. Ennen velkaa otettiin harkiten. Muistan, kuinka minua jännitti mennä pankinjohtajan luo kysymään ensiasuntoon lainaa 24 000 mk, siis markkaa. Pohdin muutaman yön, kuinkahan tästä lainasta selvitään. No hyvin kävi, jossa inflaatio auttoi. Oli kunnia-asia maksaa velkaa pois mahdollisimman nopeasti.

Rahan käyttö oli harkittua. Osamaksua en käyttänyt. Elin niin sanotusti suu säkkiä myöden. Näin teki varmaan moni. Hyvinvointiyhteiskuntaa rakennettiin kestävästi. Tavaroiden runsautta ja vaihtoehtoja oli  riittävästi. Taloudellinen kasvu ei ollut kotimaan kysynnästä niin riippuvainen kuin nykyään. Tässäkin mielessä talous rakentui järkevälle pohjalle. Ja ihminen ohjasi konetta, eikä päin vastoin.

Hurjalla velkaantumisella Suomikin menee aallon pohjaan. Tosin ihan ensimmäisessä luokassa. Eihän satojen tuhansien miljoonien velkataakka voi olla mitenkään viisasta. Siinä sivussa vastataan muidenkin maiden velkoja. Pään täytyy tulla vetävän käteen ihan peruslogiikan perusteella. Ennemmin tai myöhemmin.

Tähän älyttömyyteen istuisi eräs velkamalli. Televisiossa mainostetaan paljon muun muassa rahalaitosta. Se lienee nimestään päätellen Suomen Pankin omistuksessa. Rahalaitos lupaa rahatkin hetkessä (valtion) tilille. Mainosten mukaan velat kannattaisi yhdistää yhdeksi edulliseksi lainaksi. Yksi vippipankki ilmoittaa kilpailuttavansa lainat puolestamme. Näiden vippifirmojen toimintaa mainostetaan pankkeja joustavampina. Miksi valtio ei käytä näitä lainanantajia? Otetaan oma laina ja luovutaan EU:n elvytyspaketista.

Antero Pesonen, Kitee