Ukrainan sota pattitilanteessa
Ukrainan sota, jota myös Venäjän hyökkäyssodaksi kutsutaan, on päivittäinen uutisaihe; toimittajat haastattelevat asiantuntijoita, jotka eivät pysty ennustamaan sodan lopputulosta enempää kuin tavalliset television katsojat.
Aiemmissa suursodissa rauha on saavutettu vasta silloin, kun sodan toinen osapuoli on täysin alistettu vastustajan ylivoimalla.
Saksa liittolaisineen, Suomi mukaan lukien, joutui antautumaan liittoutuneiden Normandian maihinnousun ja Neuvostoliiton suurhyökkäyksen seurauksena.
Toinen maailmansota lopullisesti päättyi Japanin antautumiseen kun Yhdysvallat elokuussa 1945 atomipommilla tuhosi Hiroshiman ja Nagasakin, mikä vaati satoja tuhansia ihmisuhreja.
Nyt meneillään olevassa sodassa tähän mennessä kumpikaan osapuoli ei ole ollut ylivoimainen; suuria tappioita vain tulee molemmin puolin.
Sodan alussa ennustettiin, että Venäjä ylivoimallaan nopeasti alistaa Ukrainan, mutta lännen tuen ja ukrainalaisten – kasakoiden jälkeläisten – taistelumentaliteetin ansiosta Ukraina on pystynyt pitämään puoliaan varsin tasaväkisessä taistelussa.
Nyt voi vain toivoa, että historia ei toistaisi itseään, eli että rauhan saavuttaminen vaatisi vielä raskaamman sodankäynnin.
Tällä hetkellä kuitenkin molemmat osapuolet pyrkivät ratkaisemaan konfliktin voittamalla sodan, ja toimitaan enemmän tunteelle kuin järjellä. Ihanneratkaisu olisi, että puolueeton taho saisi osapuolet saman pöydän ääreen ja konfliktille haettaisiin molempia osapuolia tyydyttävää ratkaisua.
Sulo A. Tapaninaho
Mielipideosastolla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää mielipidekirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/.