Tuuli- ja kaivosteollisuuden seuraukset ovat keskustan sokea piste

Vihreän siirtymän oikeudenmukaisuus vaatii huomiota. Heikkojen kannatuslukemien taustalla on keskustan nykylinjan edistämä Suomen sisäinen kolonialismi.  

Keskusta on edistänyt voimallisesti tuuliteollisuutta, suunnittelussa onkin yli 4000 voimalaa. Kymmenen voimalan ryhmiin sijoiteltuna 5 kilometrin suojavyöhykkeellä antaisimme Suomesta tuuliteollisuuden käyttöön maata lähes 45 000 neliökilometriä, melkein Itä-Suomen läänin verran.

Vaikka tämä luku on näppituntumalaskenta, antaa se kuvan tuuliteollisuuden mittakaavasta. Kyse ei ole enää yksittäisistä ihmiskohtaloista. Kotiseuturakkaat keskustan kannattajat kokevat hankkeiden epäoikeudenmukaisuuden kotien ja mökkien arvonmenetyksenä voimaloiden ja voimalinjojen läheisyydessä. Tuulivoimahankkeita on erityisesti keskustan vanhoilla kannatusalueilla Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa.

Keskusta kunnostautuu myös kaivostoiminnan edistäjänä. Kansalaisten huoli kaivosteollisuuden toimintatavoista ei ole voinut jäädä huomaamatta. Ystäväpiirissämme ihmetellään puoluevalintaamme kuntavaaleissa, sillä keskusta ei ole antanut näyttöjä väitetystä kestävän ja ”puhtaan” kaivosteollisuuden edistämistä. Kaivokset tuottavat 75 prosenttia Suomen jätteistä, eikä kultakaivoksia tarvita vihreään siirtymään.

Laskennallisesti 30 prosenttia Suomen pinta-alasta on joko tuulivoima- tai kaivossuunnitelmien kohteena tavalla tai toisella. Uhkakuvat jarruttavat muiden toimialojen investointeja hankeseuduilla. Jos Keskustajohto ei ota tätä realiteettia vakavasti, on meidän paikallisten vaikuttajien vaikea pelastaa kuntatasolla puolueen mainetta sen enempää sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, kuin maanomistajienkaan puolustajana.

Pettyneet äänestäjät voidaan saada takaisin konkreettisella  tuuli- ja kaivosteollisuuden pelisääntöjen korjaamisella. Se edellyttää  säätelyn uusimista nopeasti: Tuulivoimalat tulee asettaa ympäristöluvanvaraisiksi ja kaivostoiminnan lupamenettelyissä tulee vähintäänkin toimijan vastuu, ympäristön suojelun velvoitteet sekä kuntatason päätösvalta varmistaa nykyistä paremmin.

Vihreän siirtymän kustannusten kaatuminen kasvukeskusten ulkopuolella asuvien ihmisten maksettavaksi on todellinen ongelma, jonka ratkaisemisessa Keskustan kannattaa ottaa näkyvä rooli. Investointeja hamutessa on unohtunut kansalaisten oikeuksien ja elinympäristön puolustaminen. On aika tehdä korjausliike.

Katri Ruth, psykologi, kuntavaaliehdokas, Jyväskylä

Juha Karjalainen, insinööri, kuntavaaliehdokas Kuopio