Tarvitseeko myös kasvuturve vihreää siirtymää?
Vuonna 1955 Helsingin yliopiston maanviljelyskemisti Viljo Puustjärvi käynnisti kasvihuoneessa merkittävän kasvatuskokeen.
Hän halusi parantaa normaalia peltoperäistä kasvihuonemultaa lisäämällä siihen rahkasammaleesta syntynyttä suon pintaturvetta.
Eri maaseoksissa läpiviety koe yllätti. Parhaimman sadon antoi seos, josta peltomulta oli jätetty tykkänään pois.
Puustjärvi analysoi kasvuturpeen ominaisuuksien tulevan rahkasammaleen huokoisista soluista. Eri kasvuoloissa ne imevät vettä ja ravinteita pesusienen tapaan.
Jo yli puoli vuosisataa rahkaturve on ollut puutarhataloutemme, metsätaimien tuotantomme ja esimerkiksi kanaloidemme kuiviketarpeen perusta.
Kasvuturpeessa oli lupaus vientituotteeksi. Vuonna 1977 maamme toiseksi suurimman turveyhtiön, Turveruukki Oy:n perustaja Sakari Pekki ehdotti yhtiössä vierailleelle ulkoministeri Keijo Korhoselle, että kasvuturve liitettäisiin osaksi Afrikkaan antamaamme kehitysapua.
Tropiikin kuivien maiden maanparannus olisi lievittänyt maapalloa jo silloin uhannutta nälänhätää.
Pekin ehdotus ei täyttänyt kestävän kehitysavun silloisia ehtoja. Hanke-ehdotus hautautui ulkoministeriön arkistoihin.
Tänään kasvuturve huolestuttaa EU:ssa. Karu, mitattu tosiasia on, että turpeen käyttö kaikissa muodoissaan lisää lyhytaikaisia hiilidioksidin päästöjä.
Polttoturpeen käyttöä se on jo hidastanut turverikkaissa maissa, kuten Irlannissa ja Suomessa.
Lienee vain ajan kysymys, milloin kasvuturpeellekin asetetaan hiilidioksidin päästömaksu.
Ennakoiva ilmastoesimerkki on Englannin hallituksen päätös kieltää rahkaturpeesta valmistetun puutarhamullan myynti maan vähittäiskaupoissa vuoden 2024 loppuun mennessä.
Suon pinnalta kuorittu kasvuturve on aina syvemmän kerroksen polttoturpeen sivutuote. Siksi myös kasvuturpeen tuotanto automaattisesti hiipuu polttoturpeen vähenemisen myötä.
Rahkaturpeeseen perustuvalle kompostimullalle on kehitetty jo ilmastoystävällinen vaihtoehto. Tanskassa puutarhoille valmistetaan pajukompostia, jonka alkulähde on kolmen vuoden kierrolla kasvatettu viljelypaju.
Tuore pajuhake kompostoidaan seoksena typpeä sitovien nurmikasvien, esimerkiksi puna-apilan kanssa.
Hakkeena höttöiseksi tiedetyn pajun huokoinen solurakenne muistuttaa rahkasammalta. Huokoisuuden seurauksena pajukomposti on valmis puutarhoille ja taimitarhoille 6–8 kuukauden mikrobimuhimisen jälkeen.
Pajukompostia tuotetaan Tanskassa kasvuturpeen korvaajaksi jo 1000 hehtaarin peltoalalla. Kasvuturpeen tavoin pajukompostilla on myös vientinäkymä.
Polttoturpeen myötä kasvuturve joutunee ilmastokamppailun vaakalaudalle myös Suomessa. Voimme tarvita myös kasvuturpeelle vihreän siirtymän, ilmastoystävällisen korvaajan.
Haaste on melkoinen. Kun laskemme mukaan kasvihuoneet, puutarhat, metsäpuiden taimituotannon ja karjatalouden tarvitseman kuivikkeen, vuotuinen kasvuturpeen tarpeemme on luokkaa miljoona kuutiota. Mikä on tämän miljoonan turvekuution tulevaisuus?
Tanskan vaihtoehto, pajukompostin menetelmä olisi valmis sovellettavaksi myös Suomen maatiloille.
Veli Pohjonen
Maatalous- ja metsätieteiden tohtori
Helsingin yliopiston dosentti
Kuusamo
Mielipideosastolla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää mielipidekirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/.