Pekkarinen vastaa Raudaskoskelle energiaratkaisuista: Totuus on toisenlainen

Mielipide

Tiedän vanhastaan, että Erkki Raudaskoski on ahkera kirjoittaja. Kunnioitan aktiivisuutta.

Raudaskosken kirjoitus Suomenmaassa 2.12.2019 koskien energiaratkaisuja, joihin ministerinä vaikutin, ei nyt kuitenkaan osunut kohdalleen. 

Siinä kirjoittaja on oikeassa, että johdollani tehtiin ylivoimainen valtaosa tälläkin hetkellä voimassa olevista ratkaisuista uusiutuvan energian edistämiseksi.

Investointitukia puhtaaseen energiaan lisättiin. Pienten puuvoimaloiden ja metsähakkeen tukijärjestelmä rakennettiin. Eli laissa määrätään, että bioenergia on aina laitoksessa edullisempi kuin vastaava fossiilinen polttoaine eli kivihiili, öljy tai turve.

Hakesähkön ja tuulisähkön syöttötariffi otettiin käyttöön. Liikenteen fossiilisen polttoaineeseen määrättiin lailla jakeluyhtiöille velvollisuus sekoittaa kasvava osa biopolttoainetta. 

Käyttöön otettiin myös biokaasun syöttötariffi. Sitä sovelletaan lain mukaan yritysten energiatuotannossa teholtaan jo 100 kWh ylittävässä sähkön tuotannossa.

Biokaasun syöttötariffin takuuhinnaksi tuli sama kuin tuulivoimalle, eli perustuen määrä on 83,50 eur/MWh. Mikäli tällaisen sähköntuotannon ohessa syntyvästä lämmöstä kyetään hyödyntämään yli 50 prosenttia, tuottaja voisi saada vielä 50 euron/MWh bonuksen.

Maatilojen varsinaisista energiatuista vastaa Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) maataloutta koskevan lainsäädännön – muun muassa maaseuturahasto – perusteella.

MMM:n ja Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tukien määrät ovat samanlaiset, EU:n valtiontukisäädösten määräyksien mukaiset. Alle 100 MWh:n mini- ja biokaasulaitokset oli jätetty rahoitettavaksi sanotusta maaseuturahastosta.

Nyt tiedetään, että maaseutuohjelman mukaisia biokaasulaitoksia oli viime vuoden loppuun mennessä rahoitettu 7 kpl, vaikka valtiontuki on todella mittava. Sen parempi ei ole tilanne TEM:n puolelta rahoitettavissa pienissä biokaasulaitoksissa. Niitä on vain muutama koko Suomessa.

Suurillakaan biokaasutuilla nämä pienet hankkeet eivät siis näytä kannattavilta. Onko varaa vielä suurempiin, sitä varmaan nykyinen hallitus arvioi. 

Väite siitä, että Sirkka-Liisa Anttila olisi ollut jotenkin eri mieltä kuin allekirjoittanut näissä ratkaisuissa, ei ole totta. Tämän varmistin vielä soittamalla Anttilalle ja varmistin häneltä, että muistan asian oikein.

Muiden biovaihtoehtojen kuin biokaasun kasvu on ollut sitäkin reippaampaa. Bioenergian osuus kaikesta energian kulutuksesta onkin tänään Suomessa koko EU:n suurin, runsaat 30 prosenttia kokonaiskulutuksesta, siis ei vain sähköstä.

Kirjoittajan kuvitelma siitä, että kaikki tai edes likimain kaikki Suomessa käytettävä energia voisi perustua bioraaka-aineeseen, ei ole mitenkään mahdollista. 300 TWh:n tuottaminen puusta edellyttäisi metsien kaiken kasvun polttamista energiaksi. Siinä ei ole mitään järkeä.

Suomen oman sähköntuotannon tulee rakentua entistä enemmässä uusiutuviin ja päästöttömiin raaka-aineisiin.

Tämä tarkoittaa huimasti laskeneen tuuli- ja aurinkovoiman lisäämistä. Bioenergian käyttöäkin voidaan vielä lisätä, erityisen metsäteollisuuden sivujakeita hyödyntäen. Mutta me tarvitsemme myös päästötöntä ydinvoimaa siirtymäkauden yli.

         

Mauri Pekkarinen, Euroopan parlamentin jäsen (kesk.)

Ei kommentteja

Voit kommentoida kirjauduttuasi palveluun. Tarvitset kirjautumiseen Suomenmaa-tunnuksen