Nyt on aika ammatillisen koulutuksen vahvistamiselle – ei leikkauksille
Suomen opinto-ohjaajat ry:n ammatillinen toimikunta on seurannut huolissaan keskustelua ammatilliseen koulutukseen kohdistetuista lyhytnäköisistä säästösuunnitelmista.
Valtiovarainministeriö on esittänyt ammatillisen perustutkinnon lyhentämistä vuodella ja yhteisten tutkinnon osien poistamista osasta tutkintoja. Tavoitteena on säästää 100 miljoonaa euroa, mikä vastaa noin 1500 opettajan palkkakustannuksia.
Ammatillisen koulutuksen rahoitus on jäänyt jälkeen opiskelijoiden määrän kasvusta. Opiskelijakohtaiset käyttömenot ovat pudonneet vuosikymmenessä yli kuudenneksella samaan aikaan, kun esimerkiksi laajennettu oppivelvollisuus on lisännyt työtehtäviä.
OAJ:n toteuttama jäsenkysely ammatillisissa oppilaitoksissa työskenteleville paljastaa, että resurssit eivät vastaa koulutuksen järjestämiseen liittyviä edellytyksiä. Noin 90 prosenttia vastanneista kokee, että viimeisen kahden vuoden aikana opiskelijoiden tuen tarve on lisääntynyt. Opinto-ohjaajan antamaa ohjausta tarvitaan yhä enemmän.
Suomessa on tällä hetkellä 42 eri alojen ammatillista perustutkintoa, joiden kunkin laajuus on 180 osaamispistettä. Tutkintojen suorittamista tai niiden rahoittamista ei ole sidottu aikaan. Esityksen tavoitteena on karsia kolmannes ammatillisten perustutkintojen sisällöistä.
Ajatus kolmen vuoden tutkinnosta perustuu vuoden 1998 lakiin ammatillisesta koulutuksesta, jolla säädeltiin nuorten ja aikuisten perustutkintokoulutusta. Laki toi tuolloin perustutkintoihin yhteiset tutkinnon osat ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen.
Ammatin hankkimisen lisäksi tavoitteena oli antaa opiskelijalle mm. jatko-opintojen ja elinikäisen oppimisen kannalta tarpeellisia taitoja. Tämä laki kumottiin vuonna 2017.
Nykyiset 180 osaamispisteen laajuiset perustutkinnot muodostuvat pakollisista ja valinnaisista tutkinnon osista. Pakollisilla tutkinnon osilla varmistetaan, että opiskelija saavuttaa tutkinnon keskeisen osaamisen.
Yhteiset tutkinnon osat ovat pakollisia ja niillä vahvistetaan elinikäisen oppimisen valmiuksia, kuten viestintään, matematiikkaan ja yhteiskunnassa toimimiseen liittyvää osaamista. Näiden opintojen poistaminen tarkoittaisi, että ammatillinen koulutus ei osaltaan varmistaisi, että työntekijöillä on työtehtävissä tarvittavaa luku-, kirjoitus tai laskutaitoja.
Yhteisten tutkinnon osien laajuus on 35 osaamispistettä, joten niiden poistamisella ei saada kolmannesta tutkinnosta pois. Siihen tarvitaan myös ammatillisten tutkinnon osien typistämistä.
Ammatillisen koulutuksen vetovoima on nuorten parissa heikentynyt. Eivätkä esitykset tutkintojen typistämisestä sitä paranna. Jo nyt tutkintokoulutuksen keskeyttämiset eri syistä ovat liian yleisiä.
Pedagogiseen opinto-ohjaukseen ja erityisopetukseen on syytä panostaa nykyistä enemmän. Mahdollisuutta jatkaa ammatillisesta korkeakouluopintoihin on pidetty vetovoiman kannalta tärkeänä. Se näkyy myös ammattikorkeakouluissa, jossa opiskelupaikan vastaanottaneista vajaa puolet on suorittanut ammatillisen perustutkinnon.
Nyt on pikemminkin vahvistettava opetusta ja ohjausta kuin tutkintojen sisältöjen radikaali karsiminen. Näin voidaan paremmin varmistaa työelämässä tarvittavan osaamisen oppiminen ja vaikuttaa myös keskeyttämiseen silloin kun syynä ei ole väärän alan valitseminen. Opetus tarvitsee resurssit, jotta opiskelijan oikeus riittävään opetukseen ja ohjaukseen toteutuu.
Koulutuksen erityissuojeluksen murtuminen olisi katastrofaalinen tilanne ammatillisen koulutuksen laadun kannalta.
Jo tällä hetkellä näkyy, etteivät resurssit vastaa opetuksen ja ohjauksen tarpeita. Ammatillinen koulutus on ollut leikkausten kohteena jo aiemmin. Oppimisen tuki on laitettava kuntoon ja oppilaitosten eriytyminen on pysäytettävä.
Koulutusleikkausten sijaan tarvitsemme pitkän aikavälin rahoitussuunnitelman, jolla varmistetaan oppimistulosten ja koulutustason nosto.
Suomalainen koulutus kaikilla asteilla mahdollistaa tuottavan toiminnan työelämässä. Ilman kunnollista koulutusta ei ole vientiä.
Eero Lounela
Suomen opinto-ohjaajat ry:n varapuheenjohtaja ja ammatillisen toimikunnan puheenjohtaja
Armi Nurmi
Suomen opinto-ohjaajat ry:n hallituksen jäsen
Mielipideosastolla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää mielipidekirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/