Lukijalta: Tuloerot ohjaavat yhteiskuntaa
Raha on keskeinen tekijä, joka motivoi ihmisiä opiskelemaan, työskentelemään, innovoimaan ja ottamaan riskejä. Ilman rahallisia kannusteita vain harvat ryhtyisivät näihin toimiin, kuten Neuvostoliiton esimerkki osoitti.
Rahalliset kannusteet luovat tuloeroja, sillä ihmisillä on eroja lahjakkuudessa, ahkeruudessa ja tuurissa. Elämämme on siis luonnostaan eriarvoista. Tuloeroja kuitenkin tarvitaan, jotta mahdollisimman moni käyttäisi omia resurssejaan yhteiskunnan kehittämiseen.
Markkinatalous palkitsee yrittäjiä, jotka tarjoavat kysyttyjä palveluja. Ihanteellisesti markkinatalous ohjaa tuotantoa siihen suuntaan mistä kansalaiset hyötyvät. Ilman järkevää sääntelyä markkinatalous voi kuitenkin olla yhtä armoton kuin luonnonvalinta.
Vapaa markkinatalous johtaisi tilanteeseen, jossa 5 prosenttia väestöstä omistaa lähes kaiken. Tämä on helppo todentaa Monopoli-pelissä. Tällainen tilanne ei ole kenenkään etu – rikkaat eivät ehdi kuluttaa, ja köyhillä ei ole varaa, joten talous ei pyöri.
Suuret tuloerot luovat sosiaalista eriarvoisuutta ja epävakautta, mikä voi vaarantaa demokratian peruspilarit. Liian suuret tuloerot voivat johtaa siihen, että ihmiset turhautuvat ja äänestävät diktaattorikandidaatteja – jotka, vallan saadessaan, kasvattavat tuloeroja ja sensuroivat epäkohdat.
Siksi tarvitsemme sääntelyä ja kohtuullisia tuloeroja.
Tuloerojen suuruutta mitataan usein Gini-kertoimella. Suomessa tuloerot ovat EU:n pienimpiä, jopa pienempiä kuin Ruotsissa ja Norjassa.
Gini-kerroin ei kuitenkaan ota huomioon kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tilannetta. Esimerkiksi kansaneläkkeen poistaminen ulkomailla asuvilta suomalaisilta ei ole järkevää – miksi heidät pitäisi pakottaa Suomen sote-jonoihin?
Tuloerojen haitallisia vaikutuksia voidaan vähentää julkisilla palveluilla, kuten varhaiskasvatuksella, koulutuksella ja terveydenhuollolla, sekä tulonsiirroilla. Yhteiskunnan tehtävä on huolehtia vähäosaisista ja turvata kaikille vähimmäistoimeentulo.
Työ on tärkeää myös mielenterveyden kannalta, sillä se antaa elämälle merkityksen. Siksi tappiolliset suojatyöpaikat voivat olla yhteiskunnalle edullisempia kuin jatkuvat vastikkeettomat tuet.
Tulonsiirtojen suurin riski on, että ne tekevät työstä ja yrittämisestä kannattamatonta liian raskaan verotuksen tai rajoitusten takia. Tämä voi karkottaa aikaansaavat ihmiset tai viedä heiltä innon.
Aikaansaavat ihmiset ja yritykset ottavat riskejä testatessaan uusia ideoita, jotka luovat työpaikkoja, uusia tuotteita ja palveluja, sekä lisäävät koko yhteiskunnan hyvinvointia ja elintasoa.
Tulonsiirrot rahoitetaan usein verotuksella, joten verotusta tulisi kohdentaa enemmän sellaisiin alueisiin, jotka hyödyttävät vain yksittäisiä ihmisiä eivätkä suoraan tue yhteiskunnan kehitystä.
Tällaisia alueita ovat esimerkiksi Bitcoin- ja johdannaisbisnekset, joissa raha pysyy tallelokerossa, mutta ei edistä esimerkiksi kestävän teknologian tai hyvinvoinnin kehitystä. Raha, joka ei kohtaa alvia, tulee verottaa.
Markkinatalous johtaa liian usein siihen, että yhteiskunnalle tärkeistä töistä, kuten siivouksesta tai elintarvikkeiden perustuotannosta, ei makseta riittävästi, koska markkinatalous ei ota huomioon kokonaisuutta.
Tekoälyn käyttöönotto vielä lisää näitä matalapalkka-aloja. On mahdollista, että toimittajille, lakimiehille, lääkäreille, säveltäjille ja koodareille jää vain kumileimasimen rooli.
Siksi meidän on pohdittava, miten markkinataloudessa yhteiskunnan kehitys ja ihmisten toimeentulo turvataan. Tekoäly hyödyntää ilmaiseksi sitä dataa, jonka ihmiskunta on luonut miljoonien vuosien aikana.
Tekoälyfirmat, tuotteet, palvelut ja teknologiat tulee saattaa verotuksen piiriin, kuitenkin niin ettei kehitys vaarannu. Tekoäly-verotus tulee toteuttaa vähintään EU-tasolla, jotta vältetään veronkierto ja varmistetaan yhtenäiset käytännöt.
Antti Roine
Ulvila
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/