Lukijalta: Investoimalla henkiseen ja aineelliseen pääomaan tuottavuus ja talous saadaan kasvuun
Hallituksen talousarvioehdotus vuodelle 2026 on näkökulmasta riippuen joko 8,7 tai 11 miljardia alijäämäinen. Alijäämä katetaan velalla. Suomen julkinen velka on yli 80 prosenttia bruttokansantuotteesta (BKT). Ensi vuoden alijäämän velalla kattamisen jälkeen velkasuhde on lähes 90.
Oppositio on tapansa mukaan kritisoinut talousarvioesitystä. Arvostelu on ollut näpertelyä. Oppositiolla ei näytä olevan tepsiviä keinoja talouskasvun vauhdittamiseksi ja velkaantumisen taittamiseksi.
Ennusteiden mukaan lähivuodetkaan eivät näytä helpottavan talousahdinkoamme. Puolustusmenot kasvavat miljardeilla. Työttömyys on lähes ennätyslukemissa. Väestö vanhenee, köyhien lapsiperheiden määrä lisääntyy, mikä merkitsee sote-menojen kasvua. Luottoluokituksen pudotus on omiaan lisäämään valtion korkomenoja.
Valtiovarainministeriön ja keskeisten pankkien ennusteiden mukaan Suomen talous kasvaa ensi vuonna 1,5 –2,0 prosenttia. Julkisen talouden palauttaisi kasvu-uralle ennusteita suurempi talouskasvu.
Kasvuun vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa innovaatiot, investoinnit henkiseen pääomaan, esimerkiksi koulutukseen, fyysiseen pääomaan ja työvoiman tarjonta. Kasvua edistävät myös kasvuyrityksiin kohdennetut verohelpotukset ja TKI-vähennysten kehittäminen edelleen.
Jotta itse kaivamastamme kuopasta nousisimme ylös, hallituksen pitäisi keskittyä kaikin voimin tekemään päätöksiä, jotka vauhdittaisivat talouskasvua ennusteita enemmän.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kehottaa kansalaisia kuluttamaan. Kansalaiset saattavat olla varovaisia. Varovaisuutta selittävät heikko luottamus tulevaisuuteen, työttömyyden kasvu ja epävarma maailman talous- ja turvallisuustilanne. Ihmiset varautuvat pahan päivän varalle.
Verotus on valtion keino hankkia tuloja. Veroalennukset eivät tyypillisesti rahoita itseään. Kokonaisveroaste ja kasvu eivät ole yksiselitteisesti yhteydessä toisiinsa.
Verotuksella voi olla haittavaikutuksia taloudelliseen toimintaan, mutta toisaalta julkisilla palveluilla ja investoinneilla, kuten koulutuksella, saavutetaan hyötyjä.
Kokonaisveroaste on huono mittari verotuksen aiheuttamille vääristymille.
Verotus pitää kohdistaa sellaisiin tuloihin, jotka vähiten haittaavat talouskasvua. Sellaisia ovat esimerkiksi välilliset verot, kiinteistöverot, verot luonnonvarojen käytöstä ja saastuttamisesta.
Suomi tarvitsee myös aivotuontia. Kaikki viisaus ei synny Suomessa eivätkä kaikki keksinnöt ole olleet suomalaisia. Kannattaisiko ulkomaisia osaajia houkutella tänne määräaikaisilla verohelpotuksilla?
Taito Taskinen
Kuopio
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/