Hyvästi tiedolla johtaminen?
Viime viikolla uutisoitiin, että Petteri Orpon (kok.) hallitus on päättänyt lakkauttaa valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan.
Toiminnalla on rahoitettu tutkimusta, joka tuottaa ja kokoaa tietoa päätöksenteon ja tiedolla johtamisen tueksi. Tutkimushankkeet ovat olleet pääosin poikkihallinnollisia eli useita ministeriöitä hyödyttäviä. Leikkauksella hallitus on arvioinut saavutettavan 9 miljoonan euron vuotuiset säästöt.
Uutinen ohitettiin liki olankohautuksella. Ei olisi pitänyt. Yhteiskuntapoliittisen valmistelun, päätöksenteon ja toimeenpanon tulisi perustua tutkittuun tietoon. Ei päätöksentekijöiden mutu-tuntumaan.
Jokainen, joka on tehnyt elämässään poliittisia päätöksiä, tietää, miten vastuullista se on. Yksi pieni sivuasia tai vähäpätöiseltä tuntuva päätös voi vaikuttaa ratkaisevasti toiseen.
Moni haluaakin tietää päätöksen vaikutukset ennalta osana valmistelua. Tähän on olemassa erilaisia vaikuttavuusarviointityökaluja. Vaikutusarviointien taustalla taas on tutkittua tietoa yhteiskunnan eri mekanismien toiminnasta sekä oletettavista riippuvuus ja korrelaatiosuhteista.
Usein päätöksenteon ja varsinkin sen valmistelun tukena käytetään myös erilaisia tilastoja, laskelmia tai skenaarioita, joita myös valtioneuvoston tutkimusosasto on tuottanut. Oma tärkeä lukunsa ovat myös poliittisten päätösten seurantatietojen kerääminen: Kuinka vaikuttavaa ja tehokasta päätöksenteko on ollut? Onko syntynyt säästöjä, lisääntyikö työllisyysaste ja miten kävi inflaation?
Tutkimusosaston viimeaikaisen työn tuloksena tiedämme muun muassa, että työhön ja koulutukseen osallistuminen vähentää rikollisuutta ja onnettomuuksia ja tiedämme, miten opiskelijavalintaa korkeakouluihin tulisi tehdä. Tiedämme myös, miten liikenteen ilmastopoliittisten toimenpiteiden taloudelliset ja päästövaikutukset kannattaa tulevaisuudessa laskea.
Tutkimusosaston hankkeessa kehitetyt työkalut ja tarkasteluperiaatteet mahdollistavat erilaisten toimenpiteiden, kuten tieliikenteen päästökaupan tai sähkökuorma-autojen hankintatukien vaikutusten arvioinnin ja kustannusvaikuttavuuden vertailun. Vain muutama esimerkki mainitakseni.
Me kansalaiset emme näillä tiedoilla välttämättä tee mitään, mutta lainvalmistelijoille ja -säätäjille tutkimustulosten pitäisi olla aivan oleellisinta iltalukemista.
Orpon ”Vahva ja välittävä Suomi”- hallitusohjelmaa lukiessa pistää kaksia asiaa silmään: Hallitus edistää ja hallitus selvittää.
Ohjelmassa on useita kirjauksia tutkimuksen ja vastuullisen päätöksenteon puolesta, kuten ”hallitus edistää lainvalmistelun laadukasta ja tietoperusteista vaikutusarviointia sekä sääntelykeinojen punnintaa”. Tiedeyhteisön asiantuntemusta on luvattu hyödyntää laajasti, samoin poikkihallinnollista politiikkatoimien valmistelua.
Siksi hallituksen päätös lakkauttaa oma tutkimus- ja selvitystoimintansa on järjetön. Ministeriöiden omat, pienet tutkimusmäärärahat eivät leikkausta paikkaa, vaan päinvastoin siilouttavat tutkimuksen ja lainvalmistelun.
Hyvästi tiedolla johtaminen. Hallituksen dosenttivihasta joudumme maksamaan tulevaisuudessa suuren hinnan.
Pauliina Maukonen
Tutkimuspäällikkö, Ajatuspaja Alkio
Keskustan puoluesihteeriehdokas
Mielipideosastolla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää mielipidekirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/.