Halutaanko Varsinais-Suomeen lähijunaliikennettä?
Raideinvestoinnit ovat kalliita ja aina myös ympäristöhaitta. Siksi on tärkeää, minne ja millaisia niistä tehdään. Kupittaa–Salo-välin kaksoisraidehanke on pian ratkaisussa.
Tälle välille on haikailtu lähijunaliikennettä vuosikymmeniä, ja juuri sillä kaksoisraiteen tarvetta perustellaan. Sille tulisi asemat Halikkoon, Hajalaan ja Kaarinaan, mutta ei Paimioon eikä Piikkiöön. Hankkeen viimeisin hinta-arvio oli 600 miljoonaa euroa.
Viisain ratkaisu olisi vanhan radan peruskorjaus sekä Hajalan ja Piikkiön oikaisut kaukojunille. Kun vanhaa rataa ajavan lähijunan pysäkit tulisivat Halikkoon, Hajalaan, Paimioon, Piikkiöön ja Kaarinaan, syntyisi pohja vireälle kasvukäytävälle.
Oikaisujen ja peruskorjauksen hinta olisi kolmanneksen tasoa kaksoisraiteesta. Uuteenkaupunkiin asti ajava lähijunaliikenne kasvattaisi koko Varsinais-Suomen talouskehitystä merkittävästi.
Peruskorjattu rata ja mainitut pysäkit sivuraiteella ovat liikennevarma ratkaisu ja mahdollistavat puolen tunnin vuorovälit lähijunaliikenteelle.
Kun lähijuna pysähtyy aina samalle laiturille, ei tarvita kaksoisraidemallin edellyttämiä ali- tai ylikulkuja. Pysäkki tarvitsee vain laiturin, katoksen, aikataulunäytön ja parkkialueen. Väyläviraston viime vuosina rakentamien pysäkkien hintahaarukka on ollut 200 000–500 000 euroa.
Varsinais-Suomen liiton tilaama lähijunapysäkkien kustannusarvio Turku–Toijala-välillä vuodelta 2021 oli samaa tasoa, keskimäärin 300 000 euroa / pysäkki.
Liitto kuitenkin tilasi uuden arvion, joka julkaistiin viime elokuussa. Se oli 1,7–2,6 miljoonaa euroa / pysäkki. Myös Uudenkaupungin radalle esitetään nyt miljoonatason pysäkkihintoja.
Kun hanke osoitetaan kyllin kalliiksi, se ei toteudu. Minkä takia maakuntaliitto haluaa estää lähijunaliikenteen toteutumisen maakunnassa?
Sen merkitys talouden kehitykselle on todettu Taloustutkimuksen selvityksessä pääradan osalta ja aiemmin todettu myös Varsinais-Suomen liiton suunnittelujohtajan sanoilla Varsinais-Suomen haettua maakunnalliseen lähijunaliikennekokeiluun.
Toimiva taajamajuna, lähijunaliikenne, on raideliikenteen kasvuvaikutuksen ydin, vaikka se liikennesuoritteena ei olekaan markkinaehtoisesti kannattava. Silloin kun junat vielä pysähtyivät Tampereen ja Helsingin välillä, kaksi kolmasosaa matkustajista matkusti vain osan matkaa. Koko yhteysvälin matkusti vain kolmannes.
Tässä katsannossa Varsinais-Suomen liiton toiminta jarruttaa oman maakunnan kehitystä, mutta haittaa myös laajemmin.
Ismo Saari
kaupunginvaltuutettu (kesk.)
Salo
Mielipideosastolla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää mielipidekirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/